Metsä Board vuosikertomus ja kestävyysraportti 2022

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN KEHITYS

KESTÄVYYSRAPORTTI

HALLINNOINTI

Kestävyystietojen raportointiperiaatteet

jäljittämättömän ostosähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetel- mässä käytetään maakohtaisia keskimääräisen sähköntuotannon päästökertoimia. Sähkön jäännösjakauman kertoimet ja maakoh- taiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies) jäännösjakaumia koskevasta raportista. Lämpö saadaan suorana energiasiirtona sellutehtailta ja päästöt määritellään todellisen polttoaineenkulutuksen mukaan. Scope 3 -päästöt on laskettu Metsä Boardin hankinnan pri- määridatasta (esim. t, m 3 , EUR, tkm). Laskennassa hyödynnetään pääsääntöisesti eri tietokannoista, kuten ecoinvent, Defra ja GaBi, saatavia koko elinkaaren kattavia päästökertoimia. Toimittajilta saatujen tietojen perusteella hyödynnetään soveltuvin osin toimittajakohtaisia kertoimia, kuten Metsä Fibreltä hankitun sellun ja tiettyjen hankittujen kemikaalien osalta. Scope 3 -raportointi kattaa seuraavat päästökategoriat: • Ostetut tuotteet ja palvelut: hankittu puu ja sellu sekä muut raaka-aineet ja palvelut • Tuotantohyödykkeet: ostetut tuotantohyödykkeet • Energiantuotannon vaikutukset: polttoaineet ja ostettu energia (muut kuin Scope 1:een ja 2:een sisältyvät päästöt) • Kuljetukset Metsä Boardin toimipisteisiin: puun ja sellun kuljetukset tehtaille • Toiminnoista syntyvät jätteet: kaatopaikkajätteen ja vaarallisen jätteen käsittely • Kuljetukset asiakkaille: Metsä Boardin ostamat kolmansien osapuolten suorittamat tuotekuljetukset • Myytyjen tuotteiden jalostus: myydyn markkinasellun ja kemihierteen oletettu jatkojalostus • Myytyjen tuotteiden loppukäsittely: myydyn kartongin oletettu loppukäsittely (kaatopaikka, kierrätys ja poltto) • Sijoitukset: Metsä Boardin omistusosuus (24,9 %) Metsä Fibren Scope 1 ja 2 -päästöistä Energiankulutus ilmaistaan sekä energian kokonaiskulutuksena että energian loppukäytön määränä. Energian kokonaiskulutus on laskettu primäärienergian kulutuksena, joka kuvaa energian loppukäyttöön ja sen tuottamiseen tarvittavan energian määrää. Ostosähkön osalta primäärienergia lasketaan jakamalla ostosäh- kön määrä energiantuotannon oletetuilla hyötysuhteilla: perinteiset polttoaineet 0,4, ydinvoima 0,33, vesi-, tuuli- ja aurinkovoima 1. Ostetun lämmön kokonaisenergia lasketaan lähellä sijaitsevien voimalaitosten todellisen polttoaineenkulutuksen mukaan. GRI:n metodologian mukaan laskettuna Metsä Boardin energian loppukäyttö on 8,6 TWh. Tässä laskutavassa ei huomioida sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäyttöön lasketaan yhteen tehtailla kulutetun uusiutuvan polttoaineen eli biomassan (4,93 TWh), uusiutumattoman polttoaineen (1,03 TWh), itsetuotetun vesivoiman (0,03 TWh) sekä ostosähkön (1,92 TWh) ja ostolämmön (0,73 TWh) määrä. Tästä vähennetään myyty lämpö ja sähkö (0,07 TWh). Vertailuvuoden 2018 energiankulutus sekä ympäristölaskennassa käytetyt kartonkitonnit on tarkistettu. Tarkistukset vaikuttivat takautuvasti prosessiveden käytön vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin tunnuslukuihin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan luettuna. Raportoidut jätemäärät sisältävät loppukäsittelyyn menevät jätteet (mukaan

lukien materiaalin ja energian hyödyntäminen, kaatopaikalle sijoittaminen ja vaarallisen jätteen käsittely). Osa tästä määrästä on peräisin suoraan tehdasprosessista ja osa välivarastoinnista. Jätteet, jotka syntyvät tehdasprosessissa ja siirretään väliaikaiseen varastointiin, eivät sisälly tähän lukuun. Jätevesipäästöt perustuvat laboratoriomittauksiin viranomais- raportoinnin tapaan. Jätevedenpuhdistamomme käsittelevät myös ulkopuolisten toimijoiden jätevesiä, mutta näiden päästöjä ei huomoida Metsä Boardin raportoinnissa. Päästöt jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus aiempiin mittaustuloksiin perustuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorman vähenty- misestä jokaiselle sisäänvirtaukselle, ja ne korjataan vastaamaan koko laitoksen toteutunutta COD:n vähenemistä. Muut päästöt jaetaan virtauksen mukaan. Tehdasintegraateissa COD:n määrä allokoidaan laadun perusteella jätevedenpuhdistamoa käyttävien tahojen välillä. Takon tehtaalla osa päästöistä veteen johdetaan kunnallisen jätevedenpuhdistamon kautta. Tällöin oletuksena on, että COD vähenee 85 prosenttia. Biologinen hapenkulutus (BOD) sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt lasketaan virtauksen mukaan seuraavilla jäännöspitoisuuksilla: BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kiintoaines 10 mg/l. Kokonaistyppipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska yhdyskuntajätevesissä on ylimääräistä typpeä ja BOD:n väheneminen sitoo typpeä biomassaan, mikä vähentää laitoksen kokonaistyppipäästöjä. Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jäteveden puhdistuksessa haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-ai- neiden sisältämä vesi sekä vesistöihin palautettu vesi. Henkilöstötietojen raportointiperiaatteet Työntekijöiden lukumäärä ilmoitetaan kokoaikaisina työntekijöinä (FTE). Sairauspoissaoloprosentti on laskettu teoreettisia työtunteja kohti. LTA1F eli työtapaturmataajuus sisältää kaikki työtapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhteen poissaolopäivään, pois lukien tapaturmapäivä. TRIF eli työtapaturmataajuus sisältää poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lisäksi ne työtapaturmat, jotka vaativat korvaavaa työtä tai lääketieteellistä hoitoa. Kummatkin mittarit lasketaan seuraavasti: tapaturmien määrä x 1 000 000 / tehdyt työtunnit. Ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden osalta raportoidaan pois- saoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä, tapaturmien vaka- vuusaste ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien lukumäärä. Luvut kattavat yhteistyökumppanimme, jotka toimivat tehdasalueella pois lukien isot investointiprojektit, esim. Husumin soodakattila- ja kartonkikoneinvestoinnit sekä Kemin kartonkitehdasinvestointi. Naisten osuus ylimmässä johdossa sisältää naiset, joiden johto- taso (management level) on VP, SVP tai CEO ja joilla on johdon vaa- tivuustaso eli IPE 58 tai yli. Uudet aloittaneet sisältävät vain uudet vakituiset työntekijät.Lähtijät sisältävät vain lähteneet vakituiset työntekijät. Henkilöstön vaihtuvuus sisältää kaikki vakituiset lähtijät ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat irtisanomiset, ja se on laskettu keskimääräistä vakituista henkilöstömäärää kohti.

METSÄ BOARD Vuosikertomus ja kestävyysraportti 2022

Liiketoiminta ja arvonluonti

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin “Metsä Board” tai “konserni”. Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista.

Kestävyysraportti 20 Vastuullisuuden johtaminen 22 Edistyminen

2030-kestävyystavoitteissamme 23 Vastuullisuuden olennaiset teemat 24 Materiaalivirrat ja kiertotalous

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi kattaa koko Metsä Board -konsernin, mukaan lukien Metsä Board Oyj:n ja kaikki yritykset, joissa konserni omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mai- nittu. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä ja taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden Metsä Fibren tuloksesta. Muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnissa tämän omistuksen mukaista osuutta Metsä Fibren kestävyystiedoista ei ole sisällytetty Metsä Boardin kestävyystie- toihin, poikkeuksena Metsä Fibren Scope 1 ja Scope 2 -päästöt, jotka huomioidaan Metsä Boardin arvoketjun päästöissä (Scope 3). • Ympäristöraportoinnin tiedot koostetaan tuotantoyksiköiden toiminnasta. Tuotantoyksiköillä on ympäristölupa toiminnan harjoittamiseen. • Henkilöstöä koskevat tiedot koostetaan konsernin kaikista työn- tekijöistä. Raportointi kattaa alihankkijat tapaturmien osalta. • Raportti sisältää myös arvoketjun tietoja mukaan lukien Scope 3 -päästöt ja tunnuslukuja toimittajien vastuullisuuden toteutumisesta. Metsä Boardin kestävyysteemat ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat Metsä Groupin vastuullisuuden olennaisuusarviointiin vuodelta 2018. Olennaisuusarvioinnin perusteella on valittu yhtiön toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaisimmat mit- tarit. Olennaisuusanalyysi ja olennaiset teemat päivitettiin vuonna 2022. Päivitetyt teemat ja tavoitteet otetaan käyttöön vuoden 2023 tietojen raportoinnista alkaen. Lisätietoja olennaisuusarvioin- nista ja sen tuloksista löytyy sivulta 23. Kestävyysraportti 2022 noudattaa SASB Pulp & Paper Products -toimialastandardia, joka kuuluu SASB:n Renewable Resources & Alternative Energy -toimialaluokkaan. Raportointia on olennaisilta osin täydennetty soveltaen Global Reporting Initiative (GRI) -standardia (2021). Raportointikausi on 1.1.–31.12.2022. Edellinen kestävyysraportti julkaistiin 23. helmikuuta 2022. Raportti julkais- taan vuosittain. Tietyt kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on ulkoisesti varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli PricewaterhouseCoopers Oy. Varmennus toteutettiin kansainvä- listen varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) ja ISAE 3410 mukaisesti. Varmennuslausunto on julkaistu sivulla 68.

Varmennus kattaa: • Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja -taulukon tiedot (s. 79) • EU-taksonomiaa koskevat taulukot (s. 83-85)

E Ympäristö 27

• Tehdaskohtaiset tiedot (s. 60) • Ympäristölupapoikkeamat (s. 61) • SASB-raportointitaulukon tiedot (s. 62−63)

Metsäluonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta

30 Vastuulliset tuotteet 32 Ilmasto ja energia 36 Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet 38 Muut päästöt 39 Jätteet ja sivutuotteet 40 Vesi

Ympäristötietojen raportointiperiaatteet Ainoastaan materiaalivirrat (raaka-aineet, energia, vesi, tuotteet ja jätteet) teollisuusalueille ja niiltä pois otetaan huomioon. Esimer- kiksi jätteiden osalta ei raportoida välivarastointia. Konsernin kasvihuonekaasupäästöjen laskenta noudattaa GHG-protokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Repor- ting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard). Raportointi kattaa suorat hiilidioksidi- päästöt (Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat hiilidioksidipäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muualta arvoketjustamme (Scope 3) sisältäen niin sanotut ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream) päästöt niissä GHG-protokollan mukaisissa päästö- kategorioissa, jotka on laskennassa todettu merkittäviksi. Ilmastovaikutus koostuu Scope 1 ja 2 -päästöjen osalta hiilidioksidipäästöistä, koska muiden kasvihuonekaasupäästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen osuus on arvioitu hyvin vähäiseksi ja siksi raportoinnin kannalta epäolennaiseksi. Scope 3 -päästöt koostuvat hiilidioksidi- ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikki Scope 3 -päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista polttoaineista ja niiden laskentaan käytetty CO 2 -päästökerroin on 396 tonnia CO 2 /GWh. Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa käyttäville tehtaille. Scope 1 -päästöt on laskettu Metsä Boardin tuotantolaitosten käyttämistä polttoaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin. Scope 2 -päästöt sisältää Metsä Boardin tuotantolaitosten käyttämän ostosähkön ja lämmön päästöt. Ostosähkön päästöt on laskettu kahdella eri menetelmällä. Markkinaperusteisessa mene- telmässä käytetään sähkön toimittajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakauman päästökertoimilla

S Sosiaalinen vastuu 43 Työyhteisö 48 Työturvallisuus 50 Tuoteturvallisuus

G Vastuullisuuden hallinnointi 53 Oikein toimimisen kulttuuri 54 Toimitusketjun vastuullisuus 58 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Taulukot ja raportointiperiaatteet 60 Tehdaskohtaiset tiedot 61 Tuotantokapasiteetit ja ympäristölupiin liittyvät poikkeamat

62 SASB-raportointi 64 TCFD-raportointi 66 Kestävyystietojen raportointiperiaatteet 68 Varmennuslausunto

Taloudellinen kehitys

Hallinnointi

Kestävyysraportti | METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022