LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN KEHITYS
• Jätämme eläimille suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vai- heissa. Eri puulajeista koostuvat suojatiheiköt ovat pienialaisia, hoitamattomia tiheikköjä, joiden tarkoituksena on tarjota suojaa ja ravintoa linnuille ja nisäkkäille ja siten turvata metsälajien elinolosuhteita. • Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistämme monimuotoisuutta ja estämme maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesis- töihin. Suojavyöhyke on vesistön äärellä oleva kaistale, jossa metsänkäsittelyä kevennetään tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan. • FSC-luontokohdepalvelu edistää suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin. FSC-luontokoh- depalvelulla Metsä Group tarjoaa FSC-metsäsertifioinnin edellyttämiä arvokkaita luontokohteita niille FSC-ryhmään kuuluville omistajajäsenilleen, joiden tilalta näitä ei löydy. Suomessa FSC-metsäsertifiointi edellyttää, että metsätilalta rajataan pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia tilan metsämaan pinta-alasta. Hiilensidonnan edistäminen Metsien kasvun ansiosta metsät toimivat hiilinieluina ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta. Kestävässä metsänhoidossa metsä uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen, ja uudistamisessa käytetään nopeakasvuisia, kasvupaikalle parhaiten sopivia Suomen luontaisten puulajien taimia tai siemeniä. Taimikonperkauksilla ja harvennuksilla luodaan kasvutilaa parhaimmille puille. Myös met- sien lannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua. Mitä nopeammin uusi metsä perustetaan ja mitä paremmin nuorta puustoa hoidetaan, sitä nopeammin taimikko muuttuu hiilinieluksi. Metsä Groupin tavoitteena on lisätä metsiin sitoutuneen hiilen määrää tarjoamalla aktiivisesti metsänhoitopalveluja metsänomistajille.
Tarjoamme metsänomistajille kaikkia korjuutapoja: jaksollista kasvatusta, johon kuuluu uudistushakkuu ja metsän uudistaminen, sekä jatkuvaa kasvatusta, jossa vain osa puustosta poistetaan ker- rallaan ja jota suosittelemme erityisesti turvemaille. Metsänomis- taja on kuitenkin se, joka lopulta päättää metsänsä käsittelystä. Sääntelyn vaikutukset metsien käyttöön Euroopan unionissa on käynnissä useita hankkeita, jotka vaikutta- vat suoraan ja epäsuorasti metsien käyttöön puunhankinta-alueel- lamme. Metsien hiilinieluilla ja monimuotoisuuden turvaamisella on EU:n politiikoissa vahva painotus. Kokonaisvaltaisimmin metsien käyttöä tarkastelee Euroopan komission metsästrategia, joka pyrkii sovittamaan yhteen metsien monipuolisen taloudellisen hyö- dyntämisen, metsien roolin hiilinieluina, puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödyt sekä metsien suojelun ja monimuotoisuuden turvaa- misen. Yhdessä uusiutuvan energian direktiivin, EU-taksonomian ja biodiversiteettistrategian kanssa metsästrategia ohjaa EU:n ja jäsenvaltioiden metsiin liittyvää sääntelyä tulevina vuosina. EU:n metsästrategia tunnistaa, että metsäteollisuuden tuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta korvaamalla materiaaleja, joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Samaan aikaan metsästrategian jatkotoimet, kuten linjaukset uudistushakkuiden suhteen, voivat kuitenkin rajoittaa metsien talouskäytön mahdollisuuksia. Metsäteollisuuden näkökulmasta EU:n metsästrategian vaikutukset ovatkin kaksijakoisia, ja on mahdollista, että metsien käyttöön vaikuttava EU-sääntely alkaa rajoittaa puun saatavuutta. Strategian toimeenpanossa tärkeää on myös huomioida jäsenval- tioiden rooli ja metsien merkitys sekä niiden erilaisuus eri puolilla Eurooppaa.
KESTÄVYYSRAPORTTI
HALLINNOINTI
METSÄ BOARD Vuosikertomus ja kestävyysraportti 2022
E S G
Toimintamme
Metsien kestävä käyttö Metsien vastuullisessa käytössä on huomioitava kestävyyden kaikki kolme kriteeriä: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kes- tävyys. Metsien kestävällä käytöllä luodaan hyvinvointia, hillitään ilmastonmuutosta, ylläpidetään monimuotoisuutta ja estetään metsäkato. Metsistä saatava uusiutuva raaka-aine, puukuitu, on tärkeä vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille, ja metsäteollisuus- tuotteilla on erittäin suuri merkitys Metsä Boardin kotimarkkinan kansantaloudelle: metsäteollisuus tuottaa noin viidesosan Suomen tavaraviennin tuloista. Metsä Boardin tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat Euroopan metsäisimmät maat. Metsät kattavat noin 75 pro- senttia Suomen ja 69 prosenttia Ruotsin pinta-alasta. Molemmissa maissa vähintään puolet metsistä on yksityisten metsänomistajien, tavallisten perheiden, omistuksessa, joten metsät ovat monille ihmisille merkittävä tulonlähde. Siksi metsänomistajille on tärkeää, että metsät säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville. Puumäärä Suomen ja Ruotsin metsissä on kasvanut viime vuosikymmeninä metsien vuotuisen kasvun ylittäessä hakkuiden ja puuston luonnollisen poistuman määrän. Suomessa hakkuut olivat vuosina 2016–2021 keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdolli- suuksista. Taso kuitenkin vaihteli alueittain. Pohjois-Suomessa käy- tettiin 76 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista ja Etelä- ja Keski-Suomessa 96 prosenttia (Lähde: Luonnonvarakeskus). Sekä Suomessa että Ruotsissa laki määrittelee, että metsä on aina uudistettava päätehakkuun jälkeen. Metsätalous ei aiheuta metsäkatoa puunhankinta-alueellamme. Metsäkato Suomessa ja Ruotsissa aiheutuu ensisijaisesti muista maankäyttömuodoista, kuten infrastruktuurin rakentamisesta. Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden vuoden 2030 loppuun ulottuvilla tavoitteilla pyrimme kasvattamaan metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää sekä edistämään metsäluonnon monimuotoisuutta: • Talousmetsissä ekologisen kestävyyden ohjelman painopisteet ovat metsien hiilinielujen kasvattaminen sekä metsäluon- non monimuotoisuuden ja metsätöiden vesiensuojelun parantaminen. • Talousmetsien ulkopuolella Metsä Groupin luonto-ohjelmassa tuetaan vuosittain rahallisesti Suomessa toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Vuoden 2022 loppuun mennessä ohjelmaan on valittu 16 kohdetta, joihin on myönnetty tukea yhteensä noin 600 000 euroa. Monimuotoisuuden edistäminen Varmistamme puun vastuullisen alkuperän ja edistämme monimuotoisuutta käyttämällä ainoastaan jäljitettävää sertifioitua tai kontrolloitua alkuperää olevaa puuta. Tavoitteemme on nostaa käyttämämme puukuidun sertifiointiaste nykyisestä 83 prosen- tista 90 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä (s. 54–57).
Liiketoiminta ja arvonluonti
Kestävyysraportti 20 Vastuullisuuden johtaminen 22 Edistyminen
2030-kestävyystavoitteissamme 23 Vastuullisuuden olennaiset teemat 24 Materiaalivirrat ja kiertotalous
E Ympäristö 27
Metsäluonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta
Metsä Group selvitti vuosina 2021−2022 tekopökkelöissä elävää lajistoa. Tulokset vahvistivat, että tekopökkelöt lisäävät lahopuusta riippuvaisten lajien lajimäärää metsissä. Pökkelöissä elää selvästi enemmän lajeja kuin hakkuukannoissa. Lisäksi kaikki tutkimuksessa löytyneet vaateliaat lajit löytyivät tekopökkelöistä. Niistä löytyi esimerkiksi kovakuoriaislajeja, jotka ovat olleet aiemmin uhanalaisia, mutta joiden tilanne on sittemmin parantunut.
30 Vastuulliset tuotteet 32 Ilmasto ja energia 36 Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet 38 Muut päästöt 39 Jätteet ja sivutuotteet 40 Vesi
Metsä Groupin keskeisiä toimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämi- seksi ovat: • Säästämme metsissä harvoin esiintyvät lehtipuut. Kesäkuusta 2022 lähtien ostamme Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Puunhan- kintamme ulkopuolelle jäävät harvoin esiintyvät puulajit ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, mutta muodostavat vain 3 prosenttia Suomen puuston tilavuudesta. • Lisäämme lahopuun määrää metsissä. Lahopuuta lisätään säilyttämällä kuollut puu, jättämällä säästöpuita mieluiten ryhmiin sekä tekemällä tekopökkelöitä harvennuksissa ja uudistushakkuissa. Tekopökkelöt syntyvät, kun puunrunko katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta ja pystypökkelö jätetään metsään lahoamaan. Lahopuu on tärkeää monille linnuille, hyönteisille ja sienille, joista osa on uhanalaisia lajeja. • Sekametsillä lisäämme metsien monimuotoisuutta ja vas- tustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalve- lua, jossa samalle alalle istutetaan sekä kuusta että mäntyä. Lisäksi metsissä tulee säilyttää lehtipuita, kuten koivua, joka leviää metsäpalstoille luontaisesti. • Linjauksemme mukaan suosittelemme metsänomistajalle lehtometsissä luonnonhoidollisia toimenpiteitä ja parhaissa kohteissa vapaaehtoista suojelua. Näin suuntaamme luonnon- hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuo- toisuuteen. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa.
S Sosiaalinen vastuu 43 Työyhteisö 48 Työturvallisuus 50 Tuoteturvallisuus
Päivitimme luonnon monimuotoisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä
G Vastuullisuuden hallinnointi 53 Oikein toimimisen kulttuuri 54 Toimitusketjun vastuullisuus 58 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Taulukot ja raportointiperiaatteet 60 Tehdaskohtaiset tiedot 61 Tuotantokapasiteetit ja ympäristölupiin liittyvät poikkeamat
Metsä Group on päivittänyt luonnon monimuotoisuuteen liittyviä 2030-tavoit- teitaan vuoden 2023 alussa. Metsäluontoon liittyviä toimenpiteitä monipuolis- tetaan tukemaan tavoitetta luonnon tilan vahvistamiseksi. Keskeisiä tavoitteita ovat puulajisuhteiden monipuolistaminen, järeän runkolahopuun lisääminen ja metsien rakenteellinen monipuolistaminen. Säästöpuita ja tekopökkelöitä jätetään 2030 loppuun mennessä kaikissa hakkuissa. Taimikonhoidossa suositaan sekapuustoisuutta, eikä yhden puulajin kuusikoita luoda lainkaan. Turvemailla lisätään jatkuvasti peitteisenä käsiteltävien metsien osuutta. Suomessa uhanalaisten lajien esiintyminen painottuu erityiskohteille. Vuonna 2021 käyttöönotettujen lehtojen hoitosuositusten lisäksi on käynnistetty muun muassa harjurinteiden hoitokäsittelyt sekä säästöpuuryhmien polttotoimet. ”Harjujen paahderinteiden hoidolla ehkäistään umpeenkasvua, joka uhkaa paahderinteille tyypillistä lajistoa. Säästöpuuryhmien poltolla puolestaan luodaan edellytyksiä paloalueiden lajistolle ja nopeutetaan moni- muotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston muodostumista”, kertoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala .
62 SASB-raportointi 64 TCFD-raportointi 66 Kestävyystietojen raportointiperiaatteet 68 Varmennuslausunto
Taloudellinen kehitys
Hallinnointi
28
29
Kestävyysraportti | METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Powered by FlippingBook