Metsä Board Vuosikatsaus 2023

METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2023

■ 5.6 Rahoitusriskien hallinta Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja joh- don vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai- sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserniyh- tiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena. Valuuttariski Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoitellaan muussa kuin yrityksen toimintavaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuut- tamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta. Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Boardin virtapositiosta on 54 prosenttia (2022: 60), Ruotsin kruunun 35 prosenttia (32) ja punnan 9 prosenttia (6). Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muista valuutoista Metsä Board suojaa myös Kanadan dollaririskiä. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojat- tuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poik- keavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pää- osin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 8,6 kuukautta eli 123 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta normista (122). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 8 ja 10 kuukauden välillä (8–9) eli 114 ja 127 prosentin välillä normista (113–128). Dollarin suojausaste oli 8,3 kuukautta (8,4) eli 121 prosenttia normista (119). Ruotsin kruunun suojausaste oli 9,4 kuukautta (10,4) eli 135 prosenttia normista (135) ja punnan suojausaste oli 7,8 kuukautta (7,7) eli 100 pro- senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta.

jaksolla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suun- taan. Merkittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Boardin tehtaiden polttoainehankinnasta osa on maakaasupoh- jaista ja yhtiö suojaa maakaasuostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 % polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board ei suojaa sellun hintariskiään. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomah- dollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12 – 24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50 - 100 prosenttia seuraavan 12 – 24 kuukauden likvi- diteettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditee- tin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella. Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatii- viset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoi- tuslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myynti- saamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta. Metsä Boardin likviditeetti oli tilikauden lopussa 491,6 miljoonaa euroa (556,2), joka muodostuu seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 291,6 miljoonaa euroa (356,2), syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa (200,0) ja muut sitovat luottolimiitit 0,0 mil- joonaa euroa (191,8). Likvideistä varoista 278,4 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn (338,6) ja 13,2 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia (17,6). Lisäksi konsernilla oli muita korollisia saamisia 2,5 miljoonaa euroa (2,3). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentää uusi ei-sitova 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma, Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti (150,0) ja 229,7 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja (227,6). Vuoden 2023 lopussa likviditeettireservi kattaa ennakoidun vuosien 2024–2025 rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 3 prosenttia (3) ja yli neljän vuoden jakson ulottuu 5 prosenttia (75). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 3,1 vuotta (4,0). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 4,0 prosenttia (0,1). Vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallit- see tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahavarat ja muut

sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean instituution yritystodistuksiin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytet- tyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset. Pääosa rahoituksen luottoriskeistä on sisäisen pankin Metsä Group Treasuryn taseessa, eikä suoraan Metsä Boardin taseessa. Rahoitusvarojen arvon- alentumisten määrittämiseen on konsernissa sovellettu odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle (Customer Credit & Compliance Committee) ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiik- kaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon päätösten mukaisesti. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa. Metsä Boardilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistesta- ukset. Myyntisaamisen alaskirjaus tehdään , kun asiakasyritys tekee viral- lisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Uudet luottotappiovaraukset (netto) olivat 22 tuhatta euroa (239). Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 19,0 prosenttia (7,4), josta 0,2 prosenttia (0,0) ulottuu välille 90 - 180 päivää ja 1,2 prosenttia (0,4) yli 180 päivän. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa. Tilinpäätöksessä 2022 on palattu normaaliin luottotappioiden laskentaperiaatteeseen. Myyntisaamisten odotetut luottotappiot lasketaan varausmatriisilla. Viiden edellisvuoden toteutuneisiin tappioihin – luottovakuutuksilla netotettuna – perustuvien luottotappioprosenttien mukainen osuus avoimista, konsernin ulkopuo- lisilta olevista myyntisaatavista kirjataan odotettuina luottotappioina kuluksi. Odotettu luottotappioprosentti on 0,2 prosenttia saamisista (0,2). Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Kymmenen suurinta luottoriskien lähdettä ovat Yhdysvallat, Italia, Iso-Britannia, Puola, Turkki, Saksa, Espanja, Ruotsi, Alankomaat ja Unkari (noin 70 prosenttia kaikista ulkoisista myyntisaamisista (67). Metsä Boardin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2023 lopussa oli 9 prosenttia (7) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 36 prosentista (32) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Vuoden 2023 lopussa oli luottovakuutuslimiiteissä noin 1,0 prosentin (1,0) vajaus yli tavanomaisten politiikan mukaisten rajausten.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojauksesta on luovuttu. Avoimen valuuttaposition riskin seurannassa käytetään tunnuslukua keskimääräinen poikkeama valuuttasuojauksen normista, joka oli tilikau- den päättyessä 23,7 prosenttiyksikköä (1,6 kk) ja on tilikauden aikana ollut keskimäärin 19,6 prosenttiyksikköä (1,4 kk). Korkoriski Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö- pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu- tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyhtiöiden tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korko- sidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä. Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36 kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa korkea 30,6 kuukautta (36,1). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 31 ja 36 kuukauden välillä (36–44). Korkosidonnaisuusaikaa pidentää kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 15 prosenttia (14) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2023 lopussa 2,6 prosenttia (2,2). Vuoden 2023 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 1,8 miljoonaa euroa (2,3). Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuk- seen, jolla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 50,0 miljoonaa euroa (100,0) ja se erääntyy alkuvuonna 2025. Hyödykeriski Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhal- linta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasu- ryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhal- lintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan maakaasun ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnormiksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden

Liiketoiminta ja arvonluonti 2

Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet

4 6

Arvonluonti

Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12

Hallituksen toimintakertomus

20 72

• Kestävyysraportti • K estävyysraportin varmennusraportti

74 78

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

126 Emoyhtiön tilinpäätös 129 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 142 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 143 Tilintarkastuskertomus 147 Osakkeet ja osakkeenomistajat 151 Kymmenen vuotta lukuina 152 Verot 153 Tuotantokapasiteetit 155 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 157 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 165 • Metsä Boardin hallitus 168 • Metsä Boardin johtoryhmä 170 Palkitsemisraportti 174 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

108

109

Konsernitilinpäätös | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023