Metsä Board Vuosikatsaus 2023

METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2023

Mittareiden laatimisperiaatteet Metsänuudistusten ja taimikonhoidon määrä kattaa hehtaareissa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluiden (Metsä Forest) toteuttamat maanmuokkaukset sekä taimikonhoidot ja nuoren metsän hoidot, eli varhaisperkaukset, taimikonharvennukset ja nuoren metsän hoidot. Metsälannoitusten määrä sisältää hehtaareissa Metsä Forestin toteuttamat kasvatus-, boori- ja tuhkalannoitukset. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turve- maametsien uudistamisessa kattaa Metsä Forestin toteuttamat pystykauppakohteet sekä turvemaiden uudistumiseen tähtäävät pienaukko-, poiminta- ja kaistalehakkuut ja se lasketaan pohjau- tuen hakkuiden lukumääriin. Puutuotteisiin varastoituvan hiilen määrä lasketaan Metsä Groupin mekaanisten puutuotteiden osalta. Hiilipitoisuuden laskennassa käytetään puulajikohtaisia tietokantakertoimia, jolla tonnista puuta saadaan toistensa kanssa vertailukelpoinen tulos (CO 2 -ekvivalentti). Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien määrä kattaa Metsä Boardin valmistamien tuotteiden raaka-aineet ja niiden pakkausmateriaalit. Raaka-aineiden paino määritetään laskennassa kuivatonneiksi toimittajilta saaduilla kertoimilla. Raaka-aine katsotaan fossiilittomaksi, jos yksikään sen pääraa- ka-aineista ei sisällä fossiilista öljyä. Materiaaleja, jotka eivät jää tuotteeseen, kuten prosessikemikaalit, ei huomioida laskennassa. Vuonna 2023 tarkennettiin raakapuun kuivatonnikerrointa, joten myös vuoden 2022 vertailuluku laskettiin takautuvasti uuden kertoimen mukaiseksi. Energiankulutus sisältää kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset. Laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Energiankulutus ilmaistaan energian loppukäyttönä, jolloin ei huomioida sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäytössä lasketaan yhteen tehtailla kulutettu polttoaine, itsetuotettu vesivoima sekä osto- sähkön ja ostolämmön määrä ja tästä vähennetään myyty lämpö ja sähkö. Laskennasta on jätetty ulkopuolelle sisäinen logistiikka sekä tehdasalueiden ulkopuolisten rakennusten, kuten varastojen ja toimistotilojen ostosähkö, koska niiden osuus energian koko- naiskulutuksesta, ja siten myös Scope 1 ja Scope 2-päästöistä, on arvioitu epäolennaiseksi. Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia kertoimia. Valtaosa Metsä Boardin lämmön kulutuksesta perustuu höyryyn. Energiatehokkuuden parantaminen määritetään ominaisenergi- ankulutuksena eli energiakulutuksen suhteena tuotantovolyymiin. Ominaisenergiankulutus lasketaan tuotantolinjoittain, sisältäen sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksen megawattitunteina (MWh). Tuotantovolyymin laskentayksikköinä käytetään tonneja ja kuutioita, joita pidetään laskennassa samanarvoisina. Metsä Boardin voimalaitosten energiatehokkuutta ei huomioida laskennassa. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Uudet tuotantolaitokset huomioidaan laskennassa niiden tuotannon aloitusvuodesta lähtien. Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Metsä Boardin tuotantolaitosten päästöt. Päästöjen laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämi- seksi. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan noudattaen GHG-pro- tokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard). Raportoinnin rajaus perustuu operatiiviseen kontrolliin. Raportointi kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat kasvi- huonekaasupäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä

epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muualta arvoketjusta (Scope 3) sisältäen ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream). Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa käyttäville tehtaille. Laskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo- nekaasut (CO 2 , CH 4 , N 2 O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF 6 ja NF 3 ). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Aiempien vuosien tiedot on korjattu tämän mukaiseksi takautuvasti, koska aiemmin Metsä Board on sisällyttänyt laskentaan ainoastaan hiilidioksidipäästöt. Lisäksi vuoden 2022 Scope 1 -päästöjä korjattiin muuttuneiden päästökertoimien vuoksi takautuvasti 8 116 tonnilla. Scope 1 -päästöt on laskettu tuotantolaitosten käyttämistä polt- toaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin. Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään kahta menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään tuottajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakaumasähkön päästökertoimilla jäljittämättömän osto- sähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään maakohtaisia kulutetun sähkön keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakaumakertoimet ja maakohtaiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies) päästökertoimia koskevasta raportista. Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite ”0 tonnia fossiilisia hiili- dioksidipäästöjä” koskee Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä ja sisältää vain fossiiliset hiilidioksidipäästöt eli muita kasvihuonekaasuja ei ole sisällytetty tavoitteeseen. Muilta osin tavoite on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Tavoite ei sisällä tehdasalueiden ulkopuolisia rakennuksia eikä sisäistä logistiikkaa, koska niiden osuus päästöistä on arvioitu epäolennaiseksi. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista polttoaineista. Niiden laskentaan käytetty Tilastokeskuksen CO 2 -päästökerroin on 396 tonnia CO 2 /GWh. Jokaisen 15:n Scope 3 -kategorian merkittävyys määritettiin spend-pohjaisella olennaisuusanalyysillä. Kaikki olennaisiksi tunnistetut kategoriat lasketettiin. Scope 3 -inventaarioon sisällytettiin myös kategorioita, joissa kasvihuonekaasujen määrä ei ollut merkittävä. Laskentaan sisällytetyt kategoriat luetellaan taulukossa sivulla 37 . Laskennan ulkopuolelle jätettiin ainoastaan kolme kategoriaa – tuotantoketjun alkupään vuokratut omai- suuserät, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja franchising, jotka arvioitiin epäolennaisiksi. Metsä Boardilla ei ole Scope 3 -rajaukseen kuuluvia merkittäviä vuokrattuja omai- suuseriä, jotka eivät kuulu Scope 1 ja Scope 2 -päästölaskennan rajaukseen. Metsä Boardilla ei ole franchising-toimintaa. Scope 3 -inventaario on laskettu CO 2 -ekvivalenttitonneina pois lukien biogeeninen CO 2 . Laskennassa käytetty toimintadata saadaan Metsä Groupin sisäisistä järjestelmistä. Laskennassa on käytetty oletuksia tarkan tiedon puuttuessa. Käytetyt pääs- tökertoimet ovat pääasiassa globaaleista tietokannoista kuten ecoinvent 3.9.1, EXIOBASE 3, DEFRA’s GHG conversion factors (full set 2022) ja IEA’s Life Cycle Upstream Emission Factors (2023). Lisäksi logistiikalle (46 prosenttia toimintadatasta) ja raa- ka-aineille (78 prosenttia toimintadatasta pois lukien raakapuu) on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Osa logistiikan toimittajakohtaisista päästökertoimista kattaa pelkästään CO 2 :n tämänhetkisessä laskennassa, mutta ne päivitetään sisältämään muutkin oleelliset kasvihuonekaasut seuraavien vuosien aikana logistiikkaan liittyvän kansainvälisen raportointiohjeiston kehit- tyessä. Monet logistiikan toimittajakohtaiset päästökertoimet kattavat tällä hetkellä vain TTW-päästöt (tank-to-wheel), mutta

WTW-päästökertoimia (well-to-wheel) käytetään ensisijaisesti silloin, kun toimittajat pystyvät niitä toimittamaan. Metsä Boardin sijoituksiin liittyvä päästödata perustuu sen omis- tusosuuden (24,9 prosenttia) mukaiseen osuuteen Metsä Fibren Scope 1 ja 2 -päästöistä pois lukien Metsä Fibreltä hankittujen selluraaka-aineiden mukana Scope 3 -inventaarion ensimmäiseen kategoriaan lasketut päästöt. Tarkempi kuvaus laskentamenetelmistä on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla .

Vuoden 2022 Scope 3 -päästöt on päivitetty takautuvasti yllä kuvatun menetelmän mukaiseksi, minkä vuoksi vuoden 2022 Scope 3 -päästöt nousivat 1 816 979 tonnista 2 274 825 tonniin. Raportoitujen päästöjen kasvun syynä on erityisesti päivitetyt oletukset, kaatopaikkasijoitusta kuvaavan päästökertoimen muu- tos sekä myydyn sellun huomioiminen kategoriassa Myytyjen tuotteiden loppukäsittely. Lisäksi päästöjä kasvatti prosessikemi- kaalien laskeminen painoperusteisesti kulutusperusteisen sijaan kategoriassa Ostetut tuotteet ja palvelut. Päivitettyjä vuoden 2022 Scope 3 -päästöjä ei ole ulkoisesti varmennettu.

Liiketoiminta ja arvonluonti 2

Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet

4 6

Arvonluonti

Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12

Hallituksen toimintakertomus

E2 – Pilaantuminen

20 72

• Kestävyysraportti • K estävyysraportin varmennusraportti

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

74 78

Konsernitilinpäätös

Vaikutukset

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Hallinta

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

126 Emoyhtiön tilinpäätös 129 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 142 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 143 Tilintarkastuskertomus 147 Osakkeet ja osakkeenomistajat 151 Kymmenen vuotta lukuina 152 Verot 153 Tuotantokapasiteetit 155 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 157 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 165 • Metsä Boardin hallitus 168 • Metsä Boardin johtoryhmä 170 Palkitsemisraportti 174 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

Riski : Poikkeavat päästöt voivat aiheuttaa korvausvel- vollisuuden ja korjaavien toimenpiteiden kustannuksia. Lisäksi Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana voi heikentyä.

Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu kasvi- huonekaasujen lisäksi muita päästöjä ilmaan. Suurin osa päästöistä ilmaan on peräisin tuotantolaitosten ja voimalaitosten poltto- prosessista. Lisäksi tuotannosta aiheutuu jätevesipäästöjä. Päästöt ilmaan ja veteen sekä ympäristölupapoikkeamat tehtailla ra- portointivuonna on esitetty taulukoissa s. 40. Maaperän pilaantumista voi aiheutua Metsä Boardin tai palvelutoimittajien toiminnassa teknisten vikojen tai inhimillisten virheiden seurauksena. Yhtiöllä on aiemmasta toimin- nasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liitty- viä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla.

• Päästöjä ilmaan vähennetään huolellisella palamispro- sessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella. • Päästöjä vesistöihin pienennetään vedenkäytön vä- hentämisellä, prosessien tehostamisella ja tehokkaalla jätevedenpuhdistuksella. • Tuotannossa käytetään parasta mahdollista käytettävis- sä olevaa tekniikkaa. Ympäristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Häiriöitä pyritään estämään ennakoivasti esimerkiksi kattavan ennakkohuollon ja tuotannossa tehtävän havainnoinnin perusteella. • Poikkeavat päästöt ja niitä koskevat korjaavat toimenpi- teet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.

Mikromuovit

Mahdollisuus : Metsä Boardin tuotteiden kysyntä kasvaa.

Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-ai- neesta valmistetut tuotteet ovat vaihtoehto muovipakkauksille ja ne mahdollistavat mikro- muovin määrän vähentämisen.

• Lähes kaikki Metsä Boardin raaka-aineet ovat fossiilitto- mia. Jäljellä olevien fossiilisten raaka-aineiden korvaami- seksi tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä.

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Pilaantumista koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 . Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Tuotantolaitosten vaikutuksia pilaantumiseen arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä

ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen. Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupaprosessin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimin- tajärjestelmän mukaisesti. Ympäristölupa ja siihen kuuluva päästöjen ja vaikutusten tarkkailuohjelma asettavat minimivaatimukset ympäris- tövaikutusten havainnointiin. Tyypillisesti päästöjen lisäksi tarkkaillaan vaikutuksia vesistöön, kalastoon, ilmanlaatuun ja meluun. Säännöllisesti tehtävissä riskiarvioinneissa ja viranomaistarkastuksissa varmistetaan tarkkailun kattavuus ja tuotantolaitoksen suorituskyvyn riittävyys. ■ Toimintaperiaatteet Ympäristöpolitikassaan Metsä Board on sitoutunut ympäristönsuo- jeluun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen sekä kehittämään

Toimintakertomus | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023