METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2024
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Vesi- ja meriresursseja koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mah- dollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28. Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jatkuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotanto- laitosten ympäristöriskien arviointia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Tuotantolaitosten vaikutuksia vesiresursseihin arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen. Tällöin tutkittavana on muun muassa vedenoton, palautettavan veden lämpökuorman tai jätevesien vaikutus vesistöön. Vaikutuksia arvioidaan myös prosessien kehityksen ja ympäristöriskikartoitusten yhteydessä. Useilla tuotantolaitoksilla on vesistötarkkailuvelvoitteita ja -sitoumuksia. Nämä ovat usein alueellisesti kattavia pitkäkestoisia ohjelmia, joissa seurataan toiminnan pitkäaikaisia seurauksia. Paperi- ja selluteollisuus vaatii paljon vettä, mutta suhteessa käyttämämme veden määrään on vedenkulutuksemme hyvin pientä. Metsä Boardin toiminnot on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta muiden osapuolten vedenkäyttöoikeuteen tai hyödyntämismahdollisuuksiin. Metsä Boardin vedenotosta lähes 100 prosenttia on pintavettä. Pieni määrä pohjavettä käytetään lähinnä hygienia- ja laboratoriotarkoituksiin. Noin puolet Metsä Boardin vedenkäytöstä ohjautuu tuotantoprosesseihin ja loput käytetään jäähdytysvetenä. Jäähdytysvesi kiertää omassa erillisessä järjestelmässään, eikä sille ole puhdistustarvetta. Vesistöön palautettava jäähdytysvesi kuitenkin lämmittää vesistöä paikallisesti. Prosessivesi puh- distetaan käytön jälkeen huolellisesti ennen kuin se palautetaan vesistöihin. Metsä Boardin kaikki tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä tai vähäisen-keskisuuren vesiriskin alueilla, joilla on hyvät pintavesivarannot. Yksikään tuotantolaitoksista ei ota vettä korkean vesistressin tai korkean kokonaisvesiriskin alueelta (WRI Aqueduct Water Risk Atlas). Vesistressi mittaa veden kysyntää suhteessa veden saatavuuteen. Kokonaisvesiriski mittaa vesivaroihin liittyviä riskejä alueella ottaen huomioon esimerkiksi vesivarojen määrän, laadun ja alueen sääntelyn. Jokaisen Metsä Boardin tuotantolaitoksen fyysiset ilmastoriskit arvioitiin vuonna 2024 toteutetussa ilmastoriskianalyysissä. Arvioinnin perusteella millään Metsä Boardin tuotantolaitoksella ei ole olennaisia kuivuuteen tai tulviin liittyviä ilmastoriskejä. Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen.
Toimintaperiaatteet Ympäristöpolitiikka on ympäristötavoitteiden perusta. Keskeinen osa poli- tiikkaa on resurssitehokkuus, jonka mukaisesti Metsä Board on sitoutunut vähentämään vedenkäyttöään kestävyystavoitteiden mukaisesti. Tuotantolaitosten ympäristöluvissa huomioidaan käytettävissä olevat vesivarat ja niiden riittävyys. Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpi- tämistä ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset sekä Ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitellusti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti. Metsä Boardilla ei ole erillisiä merien ja valtamerten kestävyyteen liitty- viä toimintaperiaatteita tai käytäntöjä, sillä Metsä Board ei käytä merivettä tuotantoprosesseissaan. Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja energiatehokkuudessa. Vesipäästöihin liittyvistä toimintaperiaatteista on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen. Toimenpiteet Metsä Boardin vedenkulutus on pientä suhteessa käytetyn veden määrään. Kaikesta käytetystä vedestä noin 95 prosenttia palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, ja loppu noin 5 prosenttia haihtuu prosesseissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin. Vedenkäytön tehostaminen tukee kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja minimoi päästöjä. Metsä Boardin toimenpiteet prosessivedenkäytön vähentämiseksi 2030-kestävyystavoitteen mukaisesti sisältävät investointeja prosesseissa ja jätevesien käsittelyssä sekä prosessien kehittämistä vähemmän vettä käyttäviksi. Toimenpiteillä parannetaan veden kierrätystä ja vähennetään vedenottoa vesistöistä. Yhtiötason tavoitteen lisäksi kaikilla tuotantolaitoksilla on vedenkäyt- tötavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Vedenkäyttö Metsä Boardin tuotantolaitoksilla on esitetty taulukossa liitetiedossa sivulla 97. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdyksestä johtuen Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman tavoitteet veden- ja energiakäytön tehostamisesta eivät vuonna 2024 täysin toteutuneet. Muut vedenkäytön tehostamiseksi tehdyt toimenpiteet toteutettiin toimintatapojen muu- toksena tai kouluttamalla henkilöstöä. Vedenkäytön tehokuutta edistivät veden kierrättämistä tehostaneet toimenpiteet esimerkiksi Kyrossa ja Simpeleellä. Kyron ja Simpeleen kehityshankkeista on kerrottu lisää osiossa E1 - Ilmastonmuutos Toimenpiteet . Vuonna 2024 keskeisimpien vedenkäytön tehostamiseen liittyvien toimenpiteiden pääomamenoa ei ole mahdollista laskea, koska osa kuluista on epäsuoria ja ne syntyvät osana muita investointeja. Tulevaisuudessa tehtävät vedenkäytön tehostamisen parantamiseen liittyvät investoinnit ja niiden ajankohdat tulevat olemaan Metsä Boardilla tiedossa jatkuvaperusteisesti tulevien vuosien aikana. Jätevesipäästöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja hallintakeinot on käsitelty osiossa E2 − Pilaantuminen .
Taloudelliset vaikutukset Koska Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä vesialueilla, ei olennaisuusanalyysissa tai sen osana toteutetussa ilmastonmuutoksen fyysisten riskien analyysissa tunnistettu odotettuja taloudellisia vaikutuk- sia veteen liittyen. Tuotantolaitosten sijainti runsaiden pintavesivarantojen läheisyydessä on yhtiölle mahdollisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien fyysisten riskien hallinnassa. Vedenkäytön tehokkuuden lisääminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen ja täten mahdollistaa kustannussäästöjä.
Mittareiden laatimisperiaatteet Vedenotto sisältää tuotteiden valmistusprosessiin ja jäähdytyk- siin tarvittavan veden oton Metsä Boardin tuotantolaitoksilla. Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jätevedenpuhdistuksessa haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-aineiden sisältämä vesi ja vesistöihin palautettu vesi. Prosessivedellä käsitetään tuotteen valmistusprosessista jäteve- den puhdistukseen ohjattua vettä. Prosessivedenkäyttö tuotettua tonnia kohti perustuu jatkuvatoimisiin mittauksiin ja lasketaan prosessiveden käytöstä kuutioina valmistettua tuotetonnia kohti. Prosessiveden käytön vähentämisen lukemaa tuotettua tonnia kohti on korjattu takautuvasti vertailuvuosilta, koska vertailuvuo- den 2018 vesilukemista löytyi virhe. Vertailuvuoden 2018 lukemaa on korjattu 20,8 m 3 /tonnista 20,5 m 3 /tonniin, jonka myötä vuoden 2022 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta -12 prosentista -11 prosenttiin, ja vuoden 2023 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta +2,0 prosentista +3,5 prosenttiin. Jätevesi on puhdistusprosessin jälkeen takaisin vesistöön ohjat- tavaa vettä. Puhdistetun jäteveden määrä sisältää prosessiveden lisäksi mm. jätevesien käsittelystä tulevan veden määrän. Metsä Boardin tuotantolaitoksilla jätevesipäästön virtaus määri- tetään jatkuvatoimisilla virtausmittareilla. Jätevesikuormituksen mittaamisesta on kerrottu tarkemmin sivulla 56. Virtausmittauksiin perustuvissa mittauksissa on olemassa mah- dollisuus virhemarginaaliin. Virtausmittarit kuitenkin kalibroidaan säännöllisesti ja mittausten tuloksia valvotaan myös valvovan viranomaisen toimesta. Varastoidun veden määrä ei ole raportoitu epäolennaisuuden vuoksi, sillä vettä ei lähtökohtaisesti varastoida. Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
Liiketoiminta ja arvonluonti 2
Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet
4 6
8
Arvonluonti
Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt
1 000 m 3
2024
2023
Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12
VEDENOTTO
Pintavesi
105 796
101 884
Hallituksen toimintakertomus
Pohjavesi
33
58
20 20 37 70 89
• Kestävyysraportti
Kokonaisvedenotto
105 829
101 943
Yleiset tiedot E – Ympäristö
VEDENKULUTUS Vedenkulutus
5 189
3 874
S – Sosiaalinen vastuu G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri
VESI-INTENSITEETTI (vedenkulutus m³/liikevaihto) Vesi-intensiteetti
0,003
0,002
96 98
Kestävyysraportin liitetiedot
Konsernitilinpäätös 102 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 150 Emoyhtiön tilinpäätös 153 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 166 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 167 Tilintarkastuskertomus 171 Kestävyysraportin varmennuskertomus 173 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Kymmenen vuotta lukuina 178 Verot 179 Tuotantokapasiteetit 181 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 183 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 190 • Metsä Boardin hallitus 194 • Metsä Boardin johtoryhmä 196 Palkitsemisraportti 201 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
JÄTEVESI Jätevesipäästöt
48 540
45 380
Vesi-intensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osiosta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on raportoitu euroissa.
56
57
Toimintakertomus | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2024
Powered by FlippingBook