METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2024
Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Metsä Boardin tuotantolaitosten läheisyydessä
kompensaatiota, eikä tavoitteiden asetannassa ole tähän mennessä käytetty ekologisia kynnysarvoja sopivien kynnysarvojen puuttuessa. Toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tieteellisesti perusteltuja. Metsien hoidolla ja puuston monimuotoisuutta tukemalla sekä puustonharvennuksilla lisätään metsien elinvoimaisuutta ja resilienssiä esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvien sääilmiöiden tai hyönteistuhojen varalta. Lisäksi Metsä Group kunnostaa ja ennallistaa luontoalueita, joille mahdollisia vahinkoja on tapahtunut. Esimerkiksi paah- teisten rinteiden ja lehtojen hoidolla tuetaan luonnon monimuotoisuuden ennallistamista. Tavoitteena on myös lajimäärän lisääntyminen tuotantoon varatuilla alueilla muun muassa puulajiston ja lahopuuston monimuotoista- misen kautta. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28. Olennaisuusanalyysissa luontovaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia on arvioitu sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta. Keskeisimpien vaikutusten ja riippuvuuksien on todettu liittyvän puuraaka-aineen toimitusketjuun sekä omiin tuotantolaitoksiin. Arviointi on tehty käyttäen LEAP-lähestymistapaa (paikanna, analysoi, arvioi ja julkaise). Arvioinnin perustana on käytetty muun muassa tietoa puunhankinta-alueista, sertifiointitilastoista, tuotantolaitosten läheisyydessä sijaitsevista arvokkaista luontokohteista, sekä listausta biomeista ja ekosysteemeistä, joihin Metsä Groupilla on vaikutus tai joista sen toiminta on riippuvainen. Osana Metsä Groupia Metsä Boardille puuntuotanto on keskeinen luonnon tarjoama hyöty eli ekosysteemipalvelu. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi pölyttäjäpalvelut, keruutuotteet, puhdas vesi, virkistyskäyttö ja hiilinielut, jotka kaikki ovat tärkeitä liiketoiminnan resilienssin kannalta. Riskiana- lyysissa on otettu huomioon siirtymä- ja systeemiriskit sekä fyysiset riskit. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin on arvioitu osiossa E1 – Ilmastonmuutos . Metsä Boardin tuotantolaitosten läheisyydessä sijaitsee biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Kyseiset alueet on tunnis- tettu 10 kilometrin säteellä jokaisesta tuotantolaitoksesta. Sellutehtaiden mahdollisten vaikutusten odotetaan yltävän enintään tälle alueelle. Karton- kitehtaiden potentiaaliset ympäristövaikutukset rajoittuvat kuitenkin tätä pienemmälle alueelle. Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi alueiksi on laskettu Natura 2000 -alueet, valtion luonnonsuojelualueet, yksityiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien kohteena olevat alueet sekä keskeiset biologisen monimuotoisuuden alueet. Muutamalla tuotantolaitoksella on tunnistettu lieviä vaikutuksia kyseisiin alueisiin, ja ne on listattu myöhemmin tässä osiossa. Vaikutusten hallitsemisen ja vähentämisen keinot on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen.
Suomen kaikista metsistä. Ruotsissa puu hankitaan pääosin Norra Skogin omistajajäseniltä, jotka omistavat noin 10 prosenttia Ruotsin kasvullisista metsämaista. Metsä Groupin puunhankinnan sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä ohjaa toimintaa kohti ympäristöpäämääriä ja tukee riskienhallintaa osana operatiivista päivittäistä toimintaa. Luontoriskien arviointi on osa puukauppaprosessia. Metsänkäyttöil- moituksella hakkuusuunnitelmat saatetaan viranomaisten tietoon, ja he ilmoittavat, mikäli hakkuun toteutuksessa on otettava huomioon lainsää- dännön vaatimuksia. Lainsäädännön lisäksi hakkuiden suunnitelmissa ja toteutuksessa noudatetaan metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia. Metsä Groupilla on kattava ja jatkuvasti ylläpidettävä paikkatietoaineisto luontotietoa, jota hyödynnetään puukauppakohteiden tarjouksissa ja kaupoissa sekä hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Paikkatietojär- jestelmä mahdollistaa riskikohteiden tunnistamisen ja paikkatietoanalyysit. Lisäksi paikkatietojärjestelmän avulla ympäristötiedot, kuten uhanalaisten lajien rekisterit sekä tiedot kiinteistöistä, pohjavesialueista ja vesistöistä, päivittyvät reaaliajassa osaksi työnohjausta. Sääntelyn vaikutukset metsien käyttöön on yksi tunnistetuista riskeistä Metsä Groupin puunhankinnassa. Sääntelyriskejä tunnistetaan ja arvioidaan Metsä Groupin vakioidun riskienhallintaprosessin mukaisesti ja ne arvioidaan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta tapahtuvat yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja Yhteiskuntasuh- teet-yksikön välillä.
Biologisen moni muotoisuuden kannalta arvokkaan alueen nimi Perämeren kansallis- puisto, Kallinkangas, Kaltiojängän lehto, Kirvesaapa
Biologisen monimuo- toisuuden kannalta arvokkaan alueen suojelutyyppi Natura 2000 -alueet (kansallispuisto myös val- tion luonnonsuojelualue)
Etäisyys Metsä Boardin tuotantolaitoksesta Metsä Boardin vaikutus alueeseen
Omistusalueen kokonaispinta-ala
Liiketoiminta ja arvonluonti 2
Tuotantolaitos
Kemi
11 ha*
6–10 km
Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöitymisestä Perämeren kansallispuistoon. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyydyttävä. Ei suoria vaikutuksia suoja-alueisiin eikä siten suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Arvioitu yhteisvaikutuksena Metsä Fibren biotuotetehtaan kanssa. Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöitymisestä 2–5 km etäisyydellä sijaitseviin Närpiön ja Kristiinankaupungin saaristoalueisiin. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyy- dyttävä. Ei vaikutuksia Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin.
Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet
4 6
Kaskinen
180 ha
Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmos- smyran-luonnosuo- jelualue
Natura 2000 -alueet (lisäksi Närpiön saariston alueella useita luonnon- suojeluohjelmien piirissä olevia alueita)
2–10 km
8
Arvonluonti
Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12
* Kemin tuotantolaitosalueen Metsä Groupin omistusalueen kokonaispinta-ala on 1 787 ha, josta 1 776 ha on Metsä Fibren omistuksessa.
Hallituksen toimintakertomus
20 20 37 70 89
• Kestävyysraportti
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen moni- muotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut. Metsä Boardin strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä on arvioitu tunnistamalla olennaiset biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit sekä arvioimalla, kuinka hyvin Metsä Groupin uudistavan metsätalouden ja maankäytön periaatteiden mukaiset pitkän aikavälin toimenpiteet hallitsevat kyseisiä riskejä. Olennaiset riskit ja niiden hallintakeinot on esitetty taulukossa sivuilla 58–59. Resilienssianalyysissä keskeinen epävarmuustekijä on EU-lainsäädännön heikko ennustettavuus sekä monimutkaisten luonnon ekosysteemien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joista on kerrottu tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Olennaisuusanalyysin toteutus ja siinä käytetyt ajanjaksot on kuvattu sivuilla 26–28. Resilienssiä on arvioitu omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Keskei- simmät biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit koskevat puunhankintaketjua. Resilienssianalyysia tullaan tarkentamaan vuonna 2025 erityisesti muun arvoketjun osalta. Resilienssianalyysin perustana toimivien liiketoimintariskien arvioinnissa on käytetty ilmastoriskianalyy- sissäkin käytettyjä ilmastoskenaarioita sekä puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan skenaarioita. Kokonaisvaltaisella ekosysteemipalveluiden tunnistamisella ja hallinnalla pyritään varautumaan sekä siirtymä- ja järjestelmäriskeihin että fyysisiin riskeihin. Keskeiset riskit kohdistuvat esimerkiksi metsienkäyttöä säätele- vään regulaatioon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin riskeihin. Biodiversiteetin lisäämisellä on tärkeä rooli metsien sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Uudistavan metsätalouden tavoitteena on kehittää metsätaloutta siten, että eri ekosysteemipalvelut ovat mitattavissa ja että puuta tuotetaan osana niihin perustuvaa tuotantomallia. Liiketoiminnan resilienssiä vahvis- tavia keskeisiä tunnistettuja tekijöitä ovat: • Luontaisiin puulajeihin perustuva tuotantomalli, joka on tärkeä osa liiketoiminnan resilienssiä ekosysteemien, biodiversiteetin ja ilmaston- muutoksen osalta. • Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsäomaisuuden arvon lisääminen ja metsien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle vahvempana ovat keskeinen osa Metsä Groupin strategiaa. • Pyrkimys kokonaisvaltaiseen ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen ja turvaamiseen myös kansallisella tasolla.
• Tavoitteella luonnon tilan vahvistamisesta Metsä Group tukee kan- sainvälisiä, EU:n ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevia tavoitteita yksityisen sektorin esimerkillään. • Vuoropuhelun, yhteistyön ja kumppanuuksien myötä syntyvät uudistuvat yhteisöt tukevat uudistavan metsätalouden ja maankäytön kokonaistavoitetta. Ilmastonmuutoksen vaikutusta metsien tilaan sekä luonnon tilaa paranta- vien toimien merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kuvattu osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Toimintaperiaatteet Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan ympäristötavoitteille. Ympä- ristöpolitiikassa on sitouduttu hankkimaan puuraaka-aine kestävästi hoidetuista metsistä, ottamaan huomioon metsänhoidon ja puunhan- kinnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökysymykset, ehkäisemään pilaantumista sekä jatkuvasti kehittämään tuotantoprosesseja parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita käyttäen. Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut Metsä Boardin puunhankinnasta vastaava Metsä Group otti käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet vuonna 2023, jotka ovat jatkoa Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelmalle luonnon monimuo- toisuuden turvaamiseksi. Uudistava metsätalous tähtää toimenpiteiden kokonaisuuteen, jossa luonnon tila alkaa todennetusti vahvistua Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa Suomessa. Koko puunhan- kintastrategia perustuu puuntuotantoon ilman maankäytön muutosta, missä luontaisten lajien määrä on erityisen korkea tuotannosta huolimatta. Uudistavan metsätalouden ohjelma hyväksyttiin Metsäliitto Osuuskunnan hallituksessa, ja se esiteltiin koko omistajajäsenkunnalle. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu vastuul- lisesti ja kestävästi. Metsäsertifioinnissa on kaksi keskeistä osaa: metsien vastuullinen hoito ja puun toimitusketju. Metsä Boardilla on käytössä kansainväliset sertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC. Metsä Groupilla on julkiset metsien käytön ja hoidon periaatteet. Kaikki hankittu puu tulee joko sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun alkuperän vaatimukset täyttävistä lähteistä (PEFC Controlled Sources, FSC Control- led Wood). Hankitun puun alkuperä tunnetaan aina. Sertifiointijärjestelmät ottavat kattavasti huomioon biologisen monimuotoisuuden huomioimisen metsätaloustoiminnassa. Sertifiointijärjestelmien avulla voidaan tunnistaa
Yleiset tiedot E – Ympäristö
S – Sosiaalinen vastuu G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri
96 98
Kestävyysraportin liitetiedot
Konsernitilinpäätös 102 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 150 Emoyhtiön tilinpäätös 153 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 166 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 167 Tilintarkastuskertomus 171 Kestävyysraportin varmennuskertomus 173 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Kymmenen vuotta lukuina 178 Verot 179 Tuotantokapasiteetit 181 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 183 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 190 • Metsä Boardin hallitus 194 • Metsä Boardin johtoryhmä 196 Palkitsemisraportti 201 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
Riskienhallinta osana investointeja ja tuotantolaitosten operatiivista toimintaa
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia tuotantolai- tosalueen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan tuotantolaitosten aiheuttamien päästöjen ja maankäytön vuoksi. Tuotantolaitosten ympä- ristövaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan ympäristölupaprosessissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää viime kädessä paikal- linen yhteysviranomainen. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset suojelualueisiin ja Natura-alueisiin. Tarvittaessa toteutetaan määritellyn menettelyn mukainen Natura-arviointi ja suurissa hankkeissa erillinen ympäristölupaprosessia edeltävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti. Keinot pilaantumiseen liittyvien vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen . Sidosryhmien osallistaminen Sidosryhmien osallistamisen toimintamallin tulokset huomioidaan kestävyyden olennaisuusanalyysissä ja biodiversiteettiriskien tunnista- misessa. Sidosryhmien osallistamisesta puunhankinnassa on kerrottu osiossa Toimintaperiaatteet . Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotan- tolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen. Yleisesti sidosryhmien osallistamisen toimintamallista sekä sidosryhmien osallistamisen johtamisen prosesseista on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Sidosryhmien osallistaminen resilienssianalyysiin on toteutettu laajasti ja aktiivisesti heidän osallistumisensa kautta uudistaviin aloitteisiin, kuten uudistava metsätalous ja maankäyttö.
Riskienhallinta osana puunhankinnan ja metsäpalveluiden operatiivista toimintaa
Metsä Boardin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet metsien biologiseen monimuotoisuuteen sekä metsäekosysteemien tilaan tapahtuvat Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kautta. Metsä Group ei omista puunhankintansa kannalta merkittävää metsää. Suomessa val- taosa puusta hankitaan Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä ja 32 prosenttia
60
61
Toimintakertomus | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2024
Powered by FlippingBook