LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN KEHITYS
KESTÄVYYSRAPORTTI
HALLINNOINTI
METSÄ BOARD Vuosikertomus ja kestävyysraportti 2022
■ 5.6 Rahoitusriskien hallinta Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai- sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserniyh- tiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena. Valuuttariski Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoi- tellaan muussa kuin kotivaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuuttamääräisten myynti- saatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta. Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Boardin virtapositiosta on 60 prosenttia, Ruotsin kruunun 32 prosenttia ja punnan 6 prosenttia. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikke- neminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muista valuutoista Metsä Board suojaa myös Kanadan dollaririskiä. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 8,9 kuukautta (2021: 8,1) eli 122 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta normista (117). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 8 ja 9 kuukau- den välillä (7–9) eli 113 ja 128 prosentin välillä normista (108–118). Dollarin suojausaste oli 8,4 kuukautta (7,7) eli 119 prosenttia normista (113). Ruotsin kruunun suojausaste oli 10,4 kuukautta (9,3) eli 135 prosenttia normista (135) ja punnan suojausaste oli 7,7 kuukautta (7,5) eli 100 pro- senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta.
hintariskin suojauksesta ja suojat erääntyivät vuoden 2022 loppuun mennessä. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnor- miksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden jaksolla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Aiemman politiikan mukaiset suojaukset erääntyvät vähitellen. Merkittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Boardin hyödykeriskin hallinnassa on aiemmin sähkön hintaris- killä ollut keskeisin merkitys. Yhtiön sähköpositio kuitenkin tasapainottuu Olkiluoto 3 -hankkeen valmistuessa ja Husumin sellutehtaan investoinnin myötä, joten sähköposition suojaustarve päättyi vuoden 2022 aikana. Konsernin sähkösuojat erääntyivät vuoden 2022 lopussa. Metsä Boardin tehtaiden polttoainehankinnasta osa on maakaasupohjaista ja yhtiö suo- jaa maakaasuostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 % polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board ei suojaa sellun hintariskiään. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomah- dollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12–24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50–100 prosenttia seuraavan 12–24 kuukauden likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella. Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatii- viset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoi- tuslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myynti- saamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta. Metsä Boardilla on Husumin investointeja varten Finnveran 95 % osuudella takaama 100,0 miljoonan euron lainasopimus, josta 66,8 miljoonan euron loppuosuus nostettiin toukokuussa 2022. Metsä Boardin maksuvalmius on hyvä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 556,2 miljoonaa euroa (916,0), joka muodostuu seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 356,2 miljoonaa euroa (524,2), syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa (200,0) ja muut sitovat luottolimiitit 0,0 miljoonaa euroa (191,8). Likvideistä varoista 338,6 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn (496,4) ja 17,6 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia (27,8). Lisäksi konsernilla oli muita korollisia saamisia 2,3 miljoonaa euroa (2,7). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen
150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti (150,0) ja 227,6 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja (215,9). Vuoden 2022 lopussa likviditeettireservi kattaa ennakoidun vuosien 2023–2024 rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 3 prosenttia (2) ja yli neljän vuoden jakson ulottuu 75 prosenttia (69). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 4,0 vuotta (4,7). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 0,1 prosenttia (0,0). Vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vasta- puolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean instituution yritystodistuksiin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luot- toriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset. Pääosa rahoituksen luottoriskeistä on sisäisen pankin Metsä Group Treasuryn taseessa, eikä suoraan Metsä Boardin taseessa. IFRS 9:n mukai- seen rahoitusvarojen arvonalentumisten määrittämiseen on konsernissa sovellettu odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle (Customer Credit & Compliance Committee) ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiik- kaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon päätösten mukaisesti. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa. Metsä Boardilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistesta- ukset. Myyntisaamisen alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee viral- lisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Uudet luottotappiovaraukset (netto) olivat 239 tuhatta euroa (2021: 0,0), mistä 98 % aiheutui Venäjän sotatoimista. Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 7,4 prosenttia (2,1), josta 0,0 prosenttia (3,8) ulottuu välille 90–180 päivää ja 4,8 prosenttia (0,5) yli 180 päivän. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa. Tilinpäätöksessä 2022 on palattu normaaliin luottotappioiden laskentaperiaatteeseen. Myyntisaamisten odotetut luottotappiot lasketaan varausmatriisilla. Viiden edellisvuoden toteutuneisiin tappioihin – luottova- kuutuksilla netotettuna – perustuvien luottotappioprosenttien mukainen osuus avoimista, konsernin ulkopuolisilta olevista myyntisaatavista
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojauksesta on luovuttu. Avoimen valuuttaposition riskin seurannassa luovuttiin aiemmin käyte- tystä VaR (Value-at Risk) riskimallista vuoden 2022 alusta ja VaR:n sijaan käytetään tunnuslukua keskimääräinen normipoikkeama. Konsernin keskimääräinen poikkeama valuuttasuojauksen normista on tilikauden päättyessä 23,3 prosenttiyksikköä (1,7 kk) ja on tilikauden aikana ollut keskimäärin 23,5 prosenttiyksikköä (1,6 kk). Korkoriski Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö- pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu- tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyhtiöiden tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä. Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36 kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa korkea 36,1 kuukautta (45,3). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 36 ja 44 kuukauden välillä (44–53). Korkosidonnaisuusaikaa pidentää kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 14 prosenttia (11) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2022 lopussa 2,2 prosenttia (2,3). Vuoden 2022 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 2,3 miljoonaa euroa (5,0). Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten bruttovolyymi tilinpäätöshet- kellä on 100,0 miljoonaa euroa (100,0) ja maturiteetti vaihtelee 0–3 vuoden välillä (1–4). Hyödykeriski Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskien- hallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasuryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan sähkön, maakaasun, propaanin ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Metsä Board on luopunut sähkön ja propaanin
Liiketoiminta ja arvonluonti
Kestävyysraportti
Taloudellinen kehitys 72
Hallituksen toimintakertomus
Konsernitilinpäätös 90
Konsernin laaja tuloslaskelma
91 92
Konsernin tase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
93 94 94 96 99
1. Laatimisperiaatteet
2. Tuloksellisuus 3. Palkitseminen
106 116 133 135 140
4. Sijoitettu pääoma
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit
6. Tuloverot
7. Konsernin rakenne
8. Muut liitetiedot
Emoyrityksen tilinpäätös 141
Emoyrityksen tuloslaskelma
142 143 144
Emoyrityksen tase
Emoyrityksen rahoituslaskelma Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot
156
Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä Tilintarkastuskertomus
157 161 165 166 167
Osakkeet ja osakkeenomistajat Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Vertailukelpoiset tunnusluvut
Verot ja tunnusluvut
Hallinnointi
122
123
Konsernitilinpäätös | METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Powered by FlippingBook