Metsä Board Vuosikatsaus 2024

METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2024

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Tuotantolaitosten vaikutuksia ympäristöön arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa. Ympäristövai- kutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen. Uusimpien investointien ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös ilmastonmuutosta koskevat riskit. Metsien käyttöön liittyvät sääntelyriskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja Yhteiskuntasuh- teet-yksikön kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma Metsä Boardin strategian kykyä vastata ilmastonmuutokseen selvitettiin vuonna 2024 ilmastoresilienssianalyysilla, joka toteutettiin osana Metsä Groupin resilienssianalyysiä. Analyysia hyödynnettiin ilmastosiirtymäsuun- nitelman laadinnassa, josta vastasi Metsä Groupin Yhteiskuntasuhteet –yksikkö ohjausryhmänään Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmä, joka koostuu Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden sekä kon- sernipalveluiden kestävän kehityksen osa-alueista vastaavista johtajista. Metsä Boardin edustajana toimii kehitysjohtaja. Metsä Groupin johtoryhmä osallistui ilmastoresilienssianalyysiin. Metsä Boardin toimitusjohtaja kuuluu Metsä Groupin johtoryhmään. Metsä Boardin johtoryhmä hyväksyi siirtymäsuunnitelman vuonna 2024. Lisäksi suunnitelma vietiin tiedoksi yhtiön hallitukselle. Resilienssianalyysi kattoi Metsä Boardin ja Metsä Groupin oman toimin- nan sekä arvoketjun. Strategian resilienssiä arvioitiin vertaamalla strate- gian adaptiivista muutoskyvykkyyttä ja transformatiivistä kyvykkyyttä riskienarvioinnissa tunnistettuja olennaisia ilmastoriskejä vasten. Adap- tiivisellä muutoskyvykkyydellä tarkoitetaan asteittaisia sopeutumis- ja hillintätoimia pääasiassa yhtiön omassa toiminnassa. Transformatiivisellä kyvykkyydellä tarkoitetaan vaikutukseltaan laaja-alaisempia toimenpiteitä systeemisen muutoksen edistämiseksi esimerkiksi arvoketjussa ja yhteisöissä. Analyysi osoitti, että adaptiiviseen muutoskyvykkyyteen ja transformatiiviseen kyvykkyyteen panostaminen vahvistaa Metsä Boardin ilmastoresilienssiä. Siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien merkitys korostuu erityisesti Pariisin tavoitteiden mukaisessa skenaariossa. Korkean päästön skenaariossa korostuvat fyysiset ilmastoriskit. Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien analyysi päivitetään vuosittain. Ilmastoriskejä koskevaa skenaarioanalyysiä ja sen tuloksia on kuvattu sivulla 45.

Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28. Metsä Boardin riski- enhallintaprosessia ja sen vastuita on kuvattu tarkemmin Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Keskeinen resilienssianalyysiin liittyvä epävarmuustekijä on EU-lain- säädännön heikko ennustettavuus. Epävarmuutta lisää se, että monista tärkeistä yksityiskohdista säädetään direktiivi- ja asetusteksteistä erillisissä säädöksissä. Toinen merkittävä epävarmuustekijä on monimut- kaisten luonnon ekosysteemien, kuten metsien, ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn arviointi. Väestön kasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, luontokato ja digi- talisaatio luovat yrityksille sekä haasteita että tarjoavat mahdollisuuksia kasvuun. Metsä Boardin liiketoiminnan tarkoituksena on bio- ja kiertotalou- den edistäminen jalostamalla pohjoisesta puusta ensiluokkaisia tuotteita kestävästi ja tehokkaasti. Yhtiön strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan, mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään kartonkituotteiden hiilijalanjälkeä. Metsä Boardissa ilmas- tonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen sekä uudistava metsätalous osana kestävän kehityksen työtä on integroitu liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin. Useat Metsä Boardin osakkeenomistajat arvostavat pitkäjänteistä ilmastotyötä ja jatkuvaa kehittymistä. Tämä on tärkeää myös Metsä Boardin suurimman osakkeenomistajan, Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Siirtymässä fossiilittomaan tuotantoon ja muissa teollisen toiminnan rahoitussuunnitelmissa pyritään hyödyntämään vihreitä rahoituslähteitä. Investoinnit rahoitetaan omalla ja vieraalla pääomalla. Metsä Board hyödyntää Metsä Groupin vihreän rahoituksen viitekehystä tukemaan ympäristön kannalta kestävien investointien rahoittamista ja uudelleen- rahoittamista. Vihreän rahoituksen viitekehys, joka päivitettiin vuonna 2024, kytkee Metsä Groupin kestävyystavoitteet entistä vahvemmin rahoi- tustoimiin viimeisimpien markkinakäytäntöjen mukaisesti. Vastuullisen rahoituksen toimikunta valvoo rahoituksen viitekehityksen toimeenpanoa. Aihetta avataan lisää seuraavan vuoden raportilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty ilmastosiirtymäsuunnitelman keskeisimmät osat. Ilmastosiirtymäsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä on raportoitu osiossa Tavoitteissa edistyminen sivulla 43. Lisää ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä on kerrottu tämän osion kohdissa Tavoitteet ja Toimenpiteet . Metsäluonnon tilan vahvistamisella on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Biodiversiteettiin liittyvät kestävyystavoitteet ja toimenpiteet on esitetty tarkemmin osiossa E4 – Biodiversiteetti ja ekosysteemit . Ilmastosiirtymäsuunnitelma on kokonaisuudessaan julkaistu Metsä Boardin verkkosivuilla .

Osa-alue

Keskeiset toimet ja niihin liittyvät tavoitteet

Tuotteet

Metsä Boardin kartongit voivat auttaa Metsä Boardin asiakkaita, kuten brändinomistajia, saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutok- sen hillitsemisessä. Ilmastohyötyjä todennetaan elinkaarilaskelmilla. Siirtyminen vähähiilisempään talouteen luo lisää kysyntää ilmastokes- täville tuotteille. Kartongilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on valmistettu fossiilisista raaka-aineista ja/tai joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto, tuotteet ja pakkausmateriaalit vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteissa edistymisestä on kerrottu E1 2030-tavoitteiden yhteydessä. T&K&I-toimilla on keskeinen rooli ilmastosiirtymässä koko arvoketjussa. Tavoitteena on kehittää nykyisten tuotteiden ominaisuuksia, uusia puupohjaisia biotuoteinnovaatioita perinteisten metsätuotteiden rinnalle sekä tuotantoteknologioita. Metsä Board jatkaa dispersiopäällystet- tyjen kartonkien kehitystyötä, jolla mahdollistetaan muovin käytön vähentäminen ja helpotetaan pakkauksen kierrätettävyyttä. Vuonna 2024 Metsä Groupissa toteutettiin ensimmäinen selvitys, jossa tarkasteltiin, mitä laajamittainen biogeenisen hiilidioksidin talteenot- to biotuotetehtaan savukaasuista tarkoittaisi Metsä Groupille teknologia- ja energianäkökulmasta. Mikäli hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, metsäteollisuuteen voi syntyä uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää fossiilisten raaka-ai- neiden korvaajana esimerkiksi kemianteollisuudessa. Metsä Board on asettanut absoluuttiset 2030-päästövähennystavoitteet Scope 1- ja Scope 2 -päästöluokille. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto eli fossiilisten Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen jäljelle jää biogeenisiä kasvihuonekaasuja, joista valtaosa on EU-kriteereissä ilmastoneutraaliksi luokiteltua biogeenistä hiilidioksidia. Lisäksi puupohjaisesta energiasta syntyy pieniä määriä biogeenistä metaania ja typpioksiduulia, jotka ESRS:n määritelmän mukaan lasketaan Scope 1- ja 2 -päästöihin fossiilisten kasvihuonekaasujen kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi Metsä Boardilla on suunnitelma investoinneista ja toimenpiteistä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja ostosähkön hankkimiseksi fossiilittomista lähteistä. Lisäksi Metsä Board investoi energian, veden ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Uusien investointien suunnittelun lähtökohta on korkea automaatio ja paras käytettävissä oleva teknologia. Tarkkaa ilmastotoimenpiteiden pääomamenoa ei ole mahdollista laskea, koska osa kuluista on epäsuoria ja ne syntyvät osana muita investointeja. Keskeisimmät viime vuosien investoinnit tuotannon fossiilittomuuden saavuttamiseksi ovat olleet Husumin sellutehtaan soodakattilan ja turbiinin uusiminen sekä Kyron kartonkitehtaan turbiinin uusiminen. Näiden investointien yhteenlasketut pääomamenot olivat noin 420 miljoonaa euroa. Tulevai- suuden investoinnit sisältävät muun muassa tehtaiden nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden ja prosessien sähköistämisen. Metsä Boardin taksonomian mukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on esitetty osiossa EU-taksonomia. Metsä Boardin ydin- liiketoiminta ei toistaiseksi ole taksonomian luokittelukriteereissä mukana. Siksi taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on vähäinen eikä kaikilta osin ole linjassa siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien investointien kanssa. Vuonna 2024 Metsä Board arvioi jokaisen tuotantolaitoksensa fyysiset ilmastoriskit ja paransi samalla taksonomianmukaisuuttaan. Vuonna 2024 taksonomian mukaiset toiminnot liittyivät lämmön, jäähdytyksen ja sähkön tuotantoon bioenergialla. Nämä toiminnot edistävät siirtymäsuunnitelman uusiutuvan energian käyttöä. Metsä Boardilla ei ole investointeja hiileen, öljyyn tai kaasuun vuonna 2024. Päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja ne tukevat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta hillitä ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Samalla tavoitteet edesauttavat yhtiön sopeutumista vähähiiliseen tulevaisuuteen. Metsä Boardin toimialalle, eli metsäteollisuudelle, ei ole saatavilla kansainvälisesti tunnustettua alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua. Virallisia päästövähennystavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ei vielä ole asetettu, mutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen nettonolla 2050 -polun suunnittelutyö on käynnissä koskien erityisesti Scope 3 -päästöjä. Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen tavoite on nolla jo vuoden 2030 loppuun mennessä. Nettonollatavoite asetetaan lähivuosina, viimeistään vuonna 2027. Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan heinäkuusta 2027 alkaen, jolloin Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan. Direktiivi asettaa yrityksille velvoitteen 2050 nettonollaan tähtäävästä ilmastopolusta. Direktiivin kansallinen implementointi on työn alla, mutta vielä kesken. Lisäksi on todennäköistä, että EU Komissio julkaisee lisäohjeistusta direktiivin soveltamiseen. Metsä Board ei käytä arvoketjun ulkopuolelta ostettuja hiiliyksiköitä päästöjen kompensoimiseen tai tasapainottamiseen. Metsä Board seu- raa vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä mukaan lukien EU:n asetus hiilenpoistojen sertifioinnista (CRCF). 2050 nettonollatavoitteen saavuttamisessa niillä tulee olemaan rooli Scope 3 -jäännöspäästöjen tasapainottamisessa. Metsä Board asetti vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan 70 prosenttia yhtiön kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettaisi SBTi:n mu- kaiset kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia. EU:n yritysvastuudirektiivin mukaisesti Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähennystavoitteen ja siten Pariisin sopimuksen mukaisen kokonaispäästövähennystavoitteen (Scope 1, 2 ja 3) viimeistään vuonna 2027. Direktiivin sovellusohjeistus ja kansallinen implementointi ovat vielä kesken. Tällä hetkellä Metsä Boardin Scope 3 -tavoite ei vielä ole 1,5 C-asteen polun mukainen. Scope 3 -päästöjen osalta päästöjen määrittämiseen oman haasteensa tuo se, että vaikka Metsä Board pystyy tuottamaan entistä pienemmän hiilija- lanjäljen omaavia tuotteita investoimalla uusiin resurssi- ja ympäristötehokkaisiin tuotantolaitoksiin ja tehtaiden modernisointiin vähäpääs- töisimmiksi, nostavat investoinnit Scope 3 -päästöjä. Vuoden 2024 lopussa Metsä Group asetti tavoitteen vähentää kategorian 4 ’Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu’ kasvihuonekaasu- päästöjä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen vertailuvuosi on 2022, ja se on voimassa vuodesta 2025 alkaen, josta lähtien tavoitteesta raportoidaan tarkemmin. Lisäksi Metsä Group sopii yhdessä kaikkien partner-toimittajiensa kanssa yhteiset kestävyystavoitteet, joista moni liittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut, joka vastaa myös Metsä Boardin puunhankinnasta, tarjoaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä metsäpalveluja Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille osana uudistavan metsätalouden strategiaa. Suoma- laisessa metsätaloudessa puun tuotantoon ei liity maankäytön muutosta, sillä tuotanto perustuu luontaisiin puulajeihin ja tapahtuu osana luonnollista metsäekosysteemiä, jossa on lisäksi lukuisia muita ekosysteemipalveluja. Metsä Group edistää uudistavaa maankäyttöä myös tehdasalueilla. Lisätietoa biodiversiteettitoimista on kerrottu osioissa E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho. Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden to- teuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkitsemisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksentavoitteiden toteutumista. Vähintään yksi kestävään kehitykseen liittyvä tavoite sisältyy toimitusjohtajan, muiden johtoryhmän jäsenten ja koko muun henkilöstön vuositavoitteisiin, joihin vuosibonusten määräyty- minen perustuu. Kaikki Metsä Boardin työntekijät suorittavat verkkokurssin kestävän kehityksen perusteista. Ilmastoteemat ovat yksi keskeinen osa verkkokurssia. Tärkeä osa strategian toteuttamista on yhtiölle keskeisen ydinosaamisen kehittäminen. Metsä Groupin Akatemiat -koulu- tuskonsepti on kehitetty tähän tarpeeseen. Vuonna 2024 konsepti sisälsi kestävän kehityksen, myynnin, hankinnan, johtamisen ja talouden akatemiat. Ilmastoon liittyvät aiheet ovat keskeisiä kestävän kehityksen akatemiassa, ja niitä käsitellään myös muissa akatemioissa ja johtamisohjelmissa.

Liiketoiminta ja arvonluonti 2

Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Tutkimus- ja kehitystoiminta

4 6

Arvonluonti

Uusiutuvan energian käyttö, fossiilis- ten päästöjen minimointi, resurssi- tehokkuuden ja materiaalikiertojen jatkuva parantaminen

Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12

Hallituksen toimintakertomus

20 20 37 70 89

• Kestävyysraportti

Yleiset tiedot E – Ympäristö

S – Sosiaalinen vastuu G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri

96 98

Kestävyysraportin liitetiedot

Konsernitilinpäätös 102 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 150 Emoyhtiön tilinpäätös 153 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 166 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 167 Tilintarkastuskertomus 171 Kestävyysraportin varmennuskertomus 173 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Kymmenen vuotta lukuina 178 Verot 179 Tuotantokapasiteetit 181 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 183 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 190 • Metsä Boardin hallitus 194 • Metsä Boardin johtoryhmä 196 Palkitsemisraportti 201 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

Yhteistyö ja vaikutusten hallinta arvoketjussa

Luonnon uusiutumiskyvystä huoleh- timinen ja uudistavan metsätalouden kehittäminen

Henkilöstön sitouttaminen

Toimintakertomus | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2024