Metsä Board Vuosikatsaus 2024

METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2024

Mittareiden laatimisperiaatteet Metsänuudistusten ja taimikonhoidon määrä sisältää heh- taareissa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat maanmuokkaukset sekä taimikonhoidot ja nuoren metsän hoidot, eli varhaisperkaukset ja taimikonharvennukset. Metsälannoitusten määrä hehtaareissa sisältää Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat kasvatus-, boori- ja tuhkalannoitukset. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa sisältää Metsä Groupin puun- hankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat pystykauppakohteet sekä turvemaiden uudistumiseen tähtäävät pienaukko-, poi- minta- ja kaistalehakkuut ja ne lasketaan hakkuiden lukumääristä. Pinta-alaperusteisesti tehtyjen hakkuiden mukaan laskettuina tulos olisi 22 prosenttia. Puutuotteisiin varastoituvan hiilen määrä lasketaan Metsä Groupin mekaanisista puutuotteista. Hiilipitoisuuden laskennassa käytetään puulajikohtaisia tietokantakertoimia, jolla tonnista puuta saadaan toistensa kanssa vertailukelpoinen tulos (hiilidioksidiekvivalentti). Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien määrä sisältää Metsä Boardin valmistamien tuotteiden raaka-aineet ja niiden pakkausmateriaalit. Raaka-aineiden paino määritetään kyseisen tavoitteen laskennassa kuivatonneiksi toimittajilta saaduilla kertoimilla. Raaka-aine katsotaan fossiilittomaksi, jos yksikään sen pääraaka-aineista ei sisällä fossiilista öljyä. Materiaaleja, jotka eivät jää tuotteeseen, kuten esimerkiksi tietyt prosessikemikaalit, ei huomioida laskennassa. Energiankulutus sisältää kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset. Laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Energiankulutus ilmaistaan energian loppukäyttönä, jolloin ei huomioida sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäytössä lasketaan yhteen tuotantolaitoksilla kulutettu polttoaine, itsetuotettu vesivoima sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Laskennan ulkopuolelle on jätetty sisäinen logistiikka sekä tehdasalueiden ulkopuolisten rakennusten, kuten varastojen ja toimistotilojen ostosähkö, koska niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, ja siten myös Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä, on arvioitu epäolennaiseksi. Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään pai- kallisia kertoimia. Valtaosa Metsä Boardin lämmönkulutuksesta perustuu höyryyn. Metsä Boardin pääliiketoimintaa on kartonki- ja markkinasel- luliiketoiminta, joka kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin. Tämän vuoksi energiaintensiteetti on laskettu käyttäen koko yhtiön energiankulutusta ja liikevaihtoa. Energiantehokkuuden parantaminen määritetään ominaisenergi- ankulutuksena eli energiakulutuksen suhteena tuotantovolyymiin. Ominaisenergiankulutus lasketaan tuotantolinjoittain sisältäen sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksen megawattitunteina (MWh). Tuotantovolyymin laskentayksikköinä käytetään tonneja ja kuutioita, joita pidetään laskennassa samanarvoisina. Metsä Boardin voimalaitosten energiatehokkuutta ei huomioida laskennassa. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Uudet tuotantolaitokset huomioidaan laskennassa niiden tuotannon aloitusvuodesta lähtien. Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Metsä Boardin tuotantolaitosten päästöt. Päästöjen laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan noudattaen

GHG-protokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard). Raportoinnin rajaus perustuu operatiiviseen kontrolliin. Raportointi kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä epäsuorat kasvihuonekaasupääs- töt muualta arvoketjusta (Scope 3) sisältäen ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream). Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa käyttäville tuotantolaitoksille. Laskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo- nekaasut (CO 2 , CH4, N2O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Scope 1 -päästöt on laskettu tuotantolaitosten käyttämistä polt- toaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin. Hajapäästöt ovat rajattu pois. Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään kahta menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään tuottajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakaumasähkön päästökertoi- milla jäljittämättömän ostosähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään maakohtaisia kulutetun sähkön keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakaumakertoimet ja maakohtaiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies) päästökertoimia koskevasta raportista. Päästökertoimien käyttöön liittyy aina epävarmuutta, koska ne perustuvat keskiar- voihin, jotka eivät välttämättä heijasta toiminnan erityispiirteitä tai sen hetkistä tilannetta. Kertoimia pyritään päivittämään toimittajakohtaisiin, kun mahdollista. Vuoden 2023 energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen lukuja on korjattu takautuvasti. Vuoden 2023 Scope 1 -kas- vihuonekaasupäästöjä on korjattu 201 984 tonnista 202 227 tonniin. Korjaus johtui päästötodennusten yhteydessä havaitusta virheestä Joutsenon tehtaan hiilidioksidipäästölaskelmissa. Lisäksi vuoden 2023 ostolämmön energialähteiden suhteessa havaittiin virhe. Ostetun sähkön ja lämmön lukua on korjattu uusiutuvien puupohjaisten osalta 663 692 megawattitunnista 667 468 megawattituntiin ja fossiilisten osalta 22 538 megawat- titunnista 18 763 megawattituntiin. Korjatut luvut vaikuttavat samassa suhteessa kokonaisenergiankulutuksen energialäh- teiden jakaumaan, mutta eivät kokonaisenergiankulutukseen. Ostolämmön energialähteiden muutoksella on vaikutus myös Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, joista markkinaperusteisia päästöjä on korjattu takautuvasti 5 108 tonnista 3 747 tonniin, ja sijaintiperusteisia 300 726 tonnista 299 365 tonniin. Lukujen muutos vaikuttaa myös Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteen ”0 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä” vuoden 2023 toteumaan, jota on korjattu 184 713 tonnista 183 600 tonniin. Vuonna 2024 90 prosenttia Metsä Boardin ostosähköstä katettiin alkuperätakuilla, joista 80 prosenttia oli määritelty ostosähköso- pimuksissa. Kaikista ostosähkön alkuperätakuista: • 75 prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella, • 5,1 prosenttia oli vesivoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella, • 9,7 prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja ilman pitkäaikaista sähkönostosopimusta. Vuonna 2024 Metsä Boardin lämmönhankinnoista 37 prosenttia katettiin alkuperätakuilla, jotka oli määritelty ostolämpösopimuk- sissa. Alkuperätakuista 100 prosenttia oli biomassasertifikaatteja

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalta, joka on Metsä Board Äänekosken ainoa lämmöntoimittaja. Loput 61 prosenttia ostolämmöstä hankittiin Metsä Fibreltä Kemin ja Joutsenon tehdasintegraateissa. Tästä 99 prosenttia oli biomassaan pohjautuvaa uusiutuvaa lämpöä. Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite ”0 tonnia fossiilisia hiili- dioksidipäästöjä” koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä ja sisältää vain fossiiliset hiilidioksidipäästöt eli muita kasvihuonekaasuja ei ole sisällytetty tavoitteeseen. Muilta osin tavoite on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Tavoite ei sisällä tehdasalueiden ulkopuolisia rakennuksia eikä sisäistä logistiikkaa, koska niiden osuus päästöistä on arvioitu epäolennaiseksi. Perusvuodeksi on valikoitunut 2018, koska se tasainen vuosi tuotannon suhteen ja täten edustaa normaalia vuotta hyvin. Tavoite tullaan tarkista- maan vähintään viiden vuoden välein alkaen vuonna 2030. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista polttoaineista. Niiden laskentaan käytetty Tilastokeskuksen hiilidioksidipäästökerroin on 396 tonnia CO 2 /GWh. Jokaisen 15:n Scope 3 -kategorian merkittävyys määritettiin spend-pohjaisella olennaisuusanalyysillä. Kaikki olennaisiksi tunnistetut kategoriat laskettiin. Scope 3 -inventaarioon sisällytettiin myös kategorioita, joissa kasvihuonekaasujen määrä ei ollut merkittävä. Laskentaan sisällytetyt kategoriat luetellaan kasvihuonepäästöt -taulukossa. Laskennan ulkopuolelle jätettiin ainoastaan kolme kategoriaa – tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja franchising, jotka arvioitiin epäolennaisiksi. Metsä Boardilla ei ole Scope 3 -rajaukseen kuuluvia merkittäviä vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät kuulu Scope 1- ja Scope 2 -päästölaskennan rajaukseen. Metsä Boardilla ei ole franchi- sing-toimintaa. Kaikki konsernin yhtiöt ovat mukana laskennassa. Scope 3 -inventaario on laskettu CO 2 -ekvivalenttitonneina pois lukien biogeeninen CO 2 . Laskennassa käytetty toimintadata saadaan Metsä Groupin sisäisistä järjestelmistä. Laskennassa on käytetty oletuksia tarkan tiedon puuttuessa. Käytetyt pääs- tökertoimet ovat pääasiassa globaaleista tietokannoista kuten ecoinvent 3.9.1, EXIOBASE 3, DEFRA’s GHG conversion factors (full set 2022) ja IEA’s Life Cycle Upstream Emission Factors (2023). Kokonaisuudessaan 19 prosentille Scope 3 -päästöille on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kategoriassa 4 ”Ylävirran kuljetukset ja jakelu” 56 prosenttia Metsä Boardin toimintadatasta on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kategoriassa 1 ”Ostetut tuotteet sekä palvelut” raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille on käytetty toimittajakohtaisia päästöker- toimia 81 prosenttia Metsä Boardin toimintadatasta (pois lukien raakapuu). Tarkkuuden parantamiseksi pyritään keräämään toimittajakohtaisia päästökertoimia, kun ne ovat saatavilla. Päästökertoimet käydään läpi vuosittain, jotta käytössä on tuoreimmat päästökertoimet. Ostettujen tavaroiden ja palveluiden tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia ja yleistyksiä esimerkiksi sopivan päästöker- toimen valinnassa tietyille hankintakategorioille tai yksittäisille

materiaaleille ja palveluille. Lisäksi raaka-aineissa ja pakkaus- materiaaleissa on tehty oletuksia materiaalien muuntamisessa erilaisista mittayksiköistä tonneiksi, mikäli laskemissa on käytetty materiaalin keskimääräisiä konversiokertoimia tarkemman tuotekohtaisen tiedon puuttuessa. Osa logistiikan toimittajakohtaisista päästökertoimista kattaa pelkästään CO 2 :n tämänhetkisessä laskennassa, mutta ne päivitetään sisältämään muutkin oleelliset kasvihuonekaasut seuraavien vuosien aikana logistiikkaan liittyvän kansainvälisen raportointiohjeiston kehittyessä. Monet logistiikan toimittajakoh- taiset päästökertoimet kattavat tällä hetkellä vain TTW-päästöt (tank-to-wheel), mutta WTW-päästökertoimia (well-to-wheel) käytetään ensisijaisesti silloin, kun toimittajat pystyvät niitä toimittamaan. Toimittajille ja kuljetusreiteille on käytetty sopivimmaksi arvioitua kirjastokerrointa, jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole saatavilla. Päästökertoimen valintaan sisäl- tyy oletuksia kuljetusmuodosta ja tarkemmasta kuljetuskaluston tyypistä mm. saatavilla olevaan aktiviteettidataan perustuen. Myytyjen tuotteiden jalostusta laskiessa tarkan tiedon puuttu- essa on tehty oletuksia asiakkaille myytyjen tuotteiden jatkokäsit- telytavoista. Konsernin laskenta ei perustu asiakkailta kerättyyn primääridataan. Tuotteiden oletetuille jatkokäsittelytavoille on valittu sopivat päästökertoimet. Tuotteiden jätteenkäsittelymenetelmät on arvioitu perustuen julkisesti saatavilla olevaan sijaintiperusteiseen jätteenkäsittely- tietoon, kuten tilastoihin (Eurostat, Statista, valtiolliset tilastoin- tilaitokset) ja tutkimuksiin (EPA, PEFCR, ResearchGate, MDPI), sekä konsernin tietoon tuotteidemme myyntialueista. Konsernin laskenta ei perustu asiakkailta tai loppukäyttäjiltä kerättyyn primääridataan, ja tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia myytyjen tuotteiden lopullisista jätteenkäsittelymenetelmistä myyntialueisiin sekä julkisesti saatavilla olevien jätteenkäsittelyti- lastojen tietoihin perustuen. SBTi:n hyväksymä Scope 3 -tavoitteen kohderyhmä sisältää 70 prosenttia muuta kuin kuitua toimittavista Metsä Boardin toimit- tajista sekä asiakastoimituksiin liittyvistä logistiikkatoimijoista mitattuna osuutena kokonaisostoista. Metsä Boardin sijoituksiin liittyvä päästödata perustuu sen omis- tusosuuden (24,9 prosenttia) mukaiseen osuuteen Metsä Fibren Scope 1- ja 2 -päästöistä pois lukien Metsä Fibreltä hankittujen selluraaka-aineiden mukana Scope 3 -inventaarion ensimmäiseen kategoriaan lasketut päästöt. Tarkempi kuvaus scope 3 -laskentamenetelmistä on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla . Päästökaupan piirissä oleva päästölaskenta validoidaan ulkopuolisen tahon toimesta osana päästökauppaa. Vuoden 2023 laskennan validoi Kiwa Inspecta. Vuoden 2024 laskenta validoidaan 2025 alkupuoliskolla. Metsä Boardia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Liiketoiminta ja arvonluonti 2

Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet

4 6

Arvonluonti

Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12

Hallituksen toimintakertomus

20 20 37 70 89

• Kestävyysraportti

Yleiset tiedot E – Ympäristö

S – Sosiaalinen vastuu G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri

96 98

Kestävyysraportin liitetiedot

Konsernitilinpäätös 102 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 150 Emoyhtiön tilinpäätös 153 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 166 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 167 Tilintarkastuskertomus 171 Kestävyysraportin varmennuskertomus 173 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Kymmenen vuotta lukuina 178 Verot 179 Tuotantokapasiteetit 181 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 183 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 190 • Metsä Boardin hallitus 194 • Metsä Boardin johtoryhmä 196 Palkitsemisraportti 201 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

Toimintakertomus | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2024