Metsä Board Vuosikatsaus 2024

METSÄ BOARD Vuosikatsaus 2024

5.6 Rahoitusriskien hallinta Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja joh- don vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai- sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserni- yhtiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti sekä tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut. Valuuttariski Metsä Boardin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamää- räisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa yhtiön kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoitellaan muussa kuin yrityksen toimintavaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuut- tamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta. Yhtiön liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Boardin virtapositiosta on 54 prosenttia (2023: 54), Ruotsin kruunun 36 prosenttia (35) ja punnan 8 prosenttia (9). Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen. Muista valuutoista Metsä Board suojaa myös Kanadan dollaririskiä. Suojauspolitiikkana on pitää pääsään- töisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,9 kuukautta (7.6) eli 132 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta nor- mista (126). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 7 ja 8 kuukauden välillä (7-8) eli 120 ja 132 prosentin välillä normista (117-131). Dollarin suojausaste oli 7,8 kuukautta (7,4) eli 130 prosenttia normista (124). Ruotsin kruunun suojausaste oli 8,4 kuukautta (8,5) eli 139 prosenttia normista (141) ja punnan suojausaste oli 7,2 kuukautta (6,0) eli 120 pro- senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja

logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 % polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board ei suojaa sellun hintariskiään. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomah- dollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12 – 24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50 - 100 prosenttia seuraavan 12 – 24 kuukauden likvi- diteettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditee- tin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella. Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa yhtiön operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoi- tuslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myynti- saamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta. Metsä Boardin likviditeetti oli tilikauden lopussa 382,6 miljoonaa euroa (491,6), joka muodostuu seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 182,6 miljoonaa euroa (291,6), syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa (200,0) ja muut sitovat luottolimiitit 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Likvideistä varoista 179,2 miljoonaa (278,4) oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 3,4 miljoonaa (13,2) kassavaroja sekä sijoituksia. Lisäksi yhtiöllä oli muita korollisia saamisia on 0,0 euroa (2,5). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentävät 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma, mistä oli vuoden lopussa liikkeelle laskettuna 30 miljoonaa euroa sekä Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron (150,0) käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 16 prosenttia (3) ja yli neljän vuoden jakson ulottuu 3 prosenttia (5). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 2,2 vuotta (3,1). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 21,7 prosenttia (4,0). Vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että yhtiö kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Yhtiö hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahavarat ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean instituution yritystodistuk- siin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkis- tettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuol- ten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset. Pääosa rahoituksen luottoriskeistä on sisäisen pankin Metsä Group Treasuryn taseessa, eikä

suoraan Metsä Boardin taseessa. Rahoitusvarojen arvonalentumisten määrittämiseen on yhtiössä sovellettu odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Yhtiön myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle (Customer Credit & Compliance Committee) ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiik- kaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon päätösten mukaisesti. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa. Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Suurimmat luottoriskien lähteet ovat Yhdysvallat, Italia, Iso-Britannia, Ruotsi, Turkki, Puola, Espanja, Saksa, Alankomaat ja Australia. Kymmenen suurinta maata edustaa noin 71 prosenttia kaikista ulkoisista myyntisaamisista (70). Metsä Boardin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2024 lopussa oli 7 prosenttia (9) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomis- tuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 41 prosentista (36) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Vuoden 2024 lopussa oli luottovakuutuslimiiteissä noin 1,0 prosentin (1,0) vajaus yli tavanomaisten politiikan mukaisten rajausten. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot sekä myyntisaamis- ten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 4.5. Pääoman hallinta Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yhtiöön tekemien sijoitusten ja omistajien yhtiöön jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Metsä Boardin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta, joka varmistaa yhtiön toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Metsä Boardilla on luottoluokitukset kahdelta luokitusyhtiöltä (Moody’s Investor Service ja S&P Global) pitkäaikaiselle rahoitukselle ja lisäksi pääomarakenteelle on yhtiön operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Luottoluokitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa. Metsä Boardin hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat yhtiön pääomarakennetta säännöllisesti. Metsä Boardin pitkän aikavälin tavoite vertailukelpoiselle sijoitetun pääoman tuotolle on vähintään 12 prosenttia. Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (viimeiset 12 kuukautta) suhde on korkeintaan 2,5. Vuonna 2024 pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan.

optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiostaa. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojauksesta on luovuttu. Korkoriski Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö- pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu- tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskili- miittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota yhtiö mittaa duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuus- aikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä. Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36 kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 19,8 kuukautta (30,6). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 20 ja 29 kuukauden välillä (31-36). Korkosidonnaisuusaikaa pidentää kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 41 prosenttia (15) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2024 lopussa 2,7 prosenttia (2,6). Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 0,5 miljoonaa euroa (1,8). Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuk- seen, jolla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 50,0 miljoonaa euroa (50,0) ja se erääntyy alkuvuonna 2025. Hyödykeriski Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhal- linta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasu- ryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhal- lintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan maakaasun ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnormiksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden jak- solla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Merkittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Board suojaa maakaasun ostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös

Liiketoiminta ja arvonluonti 2

Tämä on Metsä Board Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja taloudelliset tavoitteet

4 6

Arvonluonti

Taloudellinen kehitys 10 Avainluvut 12

Hallituksen toimintakertomus

20 20 37 70 89

• Kestävyysraportti

Yleiset tiedot E – Ympäristö

S – Sosiaalinen vastuu G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri

96 98

Kestävyysraportin liitetiedot

Konsernitilinpäätös 102 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 150 Emoyhtiön tilinpäätös 153 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 166 Hallituksen esitys yhtiö kokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 167 Tilintarkastuskertomus 171 Kestävyysraportin varmennuskertomus 173 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Kymmenen vuotta lukuina 178 Verot 179 Tuotantokapasiteetit 181 Tunnuslukujen laskenta periaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut Hallinnointi – Governance 183 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 190 • Metsä Boardin hallitus 194 • Metsä Boardin johtoryhmä 196 Palkitsemisraportti 201 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

132

133

Konsernitilinpäätös | METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2024